Tekoäly ja automaatio jäävät jälkeen – työntekijät menettävät yhden työpäivän viikossa

Frends käynnistää State of Integration & AI 2026 -raportin, uuden eurooppalaisen vertailuraportin, joka osoittaa, että tietotyöntekijät menettävät yhden työpäivän viikossa manuaalisiin tehtäviin, mikä aiheuttaa tyypilliselle 1 000 työntekijän yritykselle noin 10,7 miljoonan euron vuosikustannukset. Sapio Researchin kuudessa Euroopan maassa tekemään tutkimukseen perustuva raportti osoittaa myös, että vain 26 prosenttia tekoälyprojekteista tuottaa mitattavissa olevaa liiketoiminta-arvoa, mikä viittaa kasvavaan kuiluun tekoälytavoitteiden ja todellisten tulosten saavuttamiseksi tarvittavien operatiivisten valmiuksien välillä.

Perustuu a:han 611 IT- ja liiketoimintapäättäjän kyselytutkimus Saksassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa State of Integration & AI 2026 -raportin mukaan tyypillinen eurooppalainen yritys, jossa on 1 000 työntekijää, menettää vuosittain 10,7 miljoonaa euroa manuaalisen työn vuoksi. Tietotyöntekijät käyttävät keskimäärin 7,6 tuntia viikossa manuaalisiin tehtäviin, jotka voitaisiin automatisoida, mikä vastaa 44 täyttä työpäivää vuodessa.

Samaan aikaan raportti osoittaa, että vain 26 prosentilla tekoälyprojekteista on mitattava positiivinen vaikutus tuloksiin ja kannattavuuteen. Tekoälyyn tehtyjen investointien nopeasta kasvusta huolimatta useimmilla organisaatioilla on edelleen vaikeuksia muuttaa tavoitteensa käytännön tuloksiksi laajassa mittakaavassa. 63 prosenttia organisaatioista on vielä tutkimus- tai pilottivaiheessa, kun taas vain 7 prosenttia on ottanut tekoälyn laajasti käyttöön toiminnassaan.

– Tekoäly ei johda joukkoirtisanomisiin niin kuin monet odottavat. Muutos on hienovaraisempi. Sen sijaan yksi ihminen voi nyt tehdä työn, joka aiemmin vaati useita ihmisiä, mikä tarkoittaa, että yritysten ei tarvitse palkata ihmisiä, joita ne muuten olisivat tarvinneet. Vaikutus näkyy pikemminkin uusien työntekijöiden puutteena kuin suorina irtisanomisina., sanoo Asmo Urpilainen, teknologiajohtaja Frends.

Integraatiohaasteet hidastavat tekoälyn kehitystä

Raportti osoittaa, että eurooppalaisten yritysten suuri haaste on se, onko niillä oikeat olosuhteet tekoälyn toimimiseksi käytännössä. Tekoälyä jo käyttävistä organisaatioista 36 prosenttia mainitsee integraatiohaasteet yhdeksi suurimmista esteistä jatkokehitykselle, aivan kuten osaamisvaje ja turvallisuusongelmatkin.

Myös hallintotapa on nousemassa nopeasti asialistalle. 64 prosenttia johtajista pitää keskitettyjä hallintotyökaluja kriittisinä tai erittäin tärkeinä, mutta vain 12 prosenttia näkee integraation keskeisenä hallinnon ja valvonnan tasona. Raportin mukaan tämä luo selkeitä riskejä sääntelyn noudattamiseen ja operatiiviseen toimintaan organisaatioiden valmistautuessa EU:n tekoälylakiin, GDPR:ään ja muihin sääntelyvaatimuksiin.

– Euroopan datasuvereniteetti on noussut strategiseksi kysymykseksi eurooppalaisille yrityksille. Jos organisaatiot integroivat arkaluonteista dataa, päätöksentekologiikkaa tai operatiivista tiedustelutietoa tekoälypohjaisiin järjestelmiin, niiden on tiedettävä tarkalleen, missä data on. Hallinnon tulisi olla mahdollistaja, ei byrokratiaa. Ilman hallintoa skaalautuminen ei ole mahdollista, ainakaan luottamuksen säilyttäen., sanoo Moritz E. Behm, professori Münchenin Fresenius-yliopistossa.

Suuria eroja Euroopan markkinoiden välillä

Maakohtaiset tulokset osoittavat, että Eurooppa kehittyy kaukana samasta vauhdista.

Tanska erottuu tutkimuksessa edistyneimpänä markkinana. Maa johtaa integraatiokeskeisyyttä 38 prosentilla, sillä on korkein tekoälyn käyttöönottoaste, 44 prosenttia tuotannossa tai laajalti käytössä, ja korkein tekoälyprojektien onnistumisaste, 32,6 prosenttia.

Suomi osoittaa tutkimuksen selkeimmän ”pilottiansan”. 45 prosenttia organisaatioista on vielä pilotti- tai konseptin toimivuuden todistamisvaiheessa, kun taas vain 2 prosenttia on ottanut tekoälyn laajasti käyttöön.

Saksassa on tutkimuksessa eniten manuaalista työmäärää, työntekijät käyttävät 8,5 tuntia viikossa manuaalisiin tehtäviin. Saksalaiset organisaatiot mainitsevat myös todennäköisimmin integraation monimutkaisuuden suurimpana tekoälyn esteenä, 40 prosenttia.

Ruotsissa on suurin tekoälyn ja integraation parissa samanaikaisesti työskentelevien organisaatioiden osuus, 43 prosenttia, mutta tekoälyprojektien keskimääräinen onnistumisaste on silti alle eurooppalaisen keskiarvon, joka on 21,2 prosenttia.

Alankomaissa manuaalisen työn määrä on alhaisin, 6,6 tuntia viikossa työntekijää kohden, mutta myös tekoälyprojektien onnistumisprosentti on kyselyssä alhaisin, 21 prosenttia.

Norjassa tekoälyn ja työnkulkujen automatisoinnin ansiosta säästyy eniten aikaa, sillä työntekijät säästävät näiden teknologioiden avulla keskimäärin 22,3 tuntia henkilöä kohden vuodessa. Samaan aikaan maassa on hajanaisin integraatiokenttä, sillä 21 prosenttia organisaatioista käyttää yli viittä integraatioalustaa.

Selkeitä eroja toimialojen välillä

Kysely osoittaa myös suuria eroja eri toimialojen välillä.

Tietoisuus hallinnosta on vahvinta energia-alalla, jossa 77 prosenttia uskoo keskitetyn hallinnon olevan kriittistä tai erittäin tärkeää, mutta alalla sitä ei ole lainkaan organisaatioissa, joissa tekoälyä käytetään laajalti.

Valmistavassa teollisuudessa manuaalinen työ hidastaa edelleen edistystä, ja keskimäärin 7,3 tuntia viikossa käytetään manuaalisiin tehtäviin. Tiedon syöttö ja tiedonsiirto on tunnistettu yhdeksi suurimmista pullonkauloista.

Julkisella sektorilla manuaalinen työaika on alle keskiarvon, joka on 6,5 tuntia viikossa, mutta 93 prosenttia toteaa, että manuaalinen työ lisää inhimillisten virheiden riskiä, mikä korostaa sen suoraa vaikutusta kansalaisiin ja julkisiin palveluihin.

Tekoälytavoitteista todelliseen tekoälyhyötyyn

Raportin päätelmänä on, että menestys ei ole enää pelkästään tekoälytavoitteita, vaan sitä, onko organisaatioilla operatiiviset valmiudet saada tekoäly toimimaan käytännössä. Integraatiokeskeistä lähestymistapaa omaksuneet organisaatiot raportoivat projektien nopeammasta toimituksesta, paremmasta tuotosta tekoäly- ja automaatioinvestoinneilleen ja helpommasta tiestä laajaan käyttöönottoon.

Integraation tila ja tekoäly 2026 tilattiin Frends ja Sapio Research suoritti sen itsenäisesti huhtikuussa 2026.

Tietoja Frends

Frends on eurooppalainen iPaaS-yritys, joka tarjoaa vähän koodia vaativia ja tekoälyllä tehostettuja ratkaisuja kriittiseen automaatioon yhdistämällä pilvi-, hybridi- ja paikalliset järjestelmät täysin läpinäkyvästi ja näkyvästi. Suomessa vuonna 1988 perustetulla yrityksellä on yli 6 000 asiakasta, mukaan lukien alan johtavia yrityksiä, kuntia ja julkisia organisaatioita, kuten Fazer, Mehiläinen, Haypp Group, Onemed, Helsingin kaupunki ja Eltel. Frendin helppokäyttöisyys, integrointi ja API-hallintaominaisuudet ovat saaneet toistuvasti tunnustusta G2:lta ja Gartnerin Magic Quadrant for iPaaS -tutkimuksilta.