Tekoälyagentteihin tehtävien investointien odotetaan nelinkertaistuvan kahdessa vuodessa, mutta vain 12 prosenttia yrityksistä uskoo olevansa täysin valmiita hallitsemaan teknologiaa, maailmanlaajuisen kyselyn mukaan. Tekoälyn arvoraportti 2026 jossa SAP ja Oxford Economics kysyivät 2 600 yritysjohtajalta 13 maassa heidän tekoälyinvestoinneistaan.
Tutkimukseen osallistuneet yritykset odottavat tekoälyinvestointiensa tuottavan tänä vuonna keskimäärin 21 prosenttia, mikä vastaa 6,3 miljoonaa dollaria (noin 60 miljoonaa Ruotsin kruunua). Tämä on kasvua viime vuoden 16 prosentista.
Agenttipohjaiseen tekoälyyn – jossa tekoälyjärjestelmät suunnittelevat ja suorittavat tehtäviä itse tiettyjen viitekehysten puitteissa – kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet merkittävästi. Yritykset investoivat teknologiaan keskimäärin 265 miljoonaa Ruotsin kruunua, mutta vain 3 prosenttia uskoo olevansa täysin valmistautuneita teknologiaan.
Ohjaus ja hallinta jäävät jälkeen
Raportti osoittaa myös, että monilta organisaatioilta puuttuu tekoälyn perushallinnan ja valvonnan mekanismit.
– Oxford Economics huomauttaa, että vain 12 prosentilla yrityksistä on täysi määräysvalta tekoälyynsä. Alle puolella on rekisteri organisaatiossa käytetyistä tekoälyagenteista. Kuvittele, jos sama pätisi työntekijöihin tai ulkoisiin konsultteihin, silloin et nukkuisi kovin hyvin öisin., sanoo David Pontoppidan, Pohjoismaiden ja Baltian maiden tekoälyn johtaja MAHLA.
”Lisäksi puolella ei ole lokeja agenttien päätöksistä, ja yli 40 prosentilla ei ole agenttien käyttöoikeus- tai käyttöoikeusrajoituksia. Ehkäpä juuri siksi lähes puolet on jo kokenut tietomurtoja tekoälyn luvattoman käytön seurauksena. Nämä ovat erittäin vakavia lukuja”, hän jatkaa.
Harvat yritykset ovat valmiita tekoälyagenttien käyttöön
David ei näe selkeää eroa Pohjoismaiden, joita usein korostetaan digitaalisen edelläkävijäalueena, ja muun Euroopan välillä tekoälyn integrointikyvyssä liiketoimintaprosesseihin.
Hänen mukaansa kasvavat odotukset johtuvat muun muassa siitä, että tekoälykeskustelu keskittyy liikaa malleihin sen sijaan, että se perustuisi todellisen arvon luomiseen.
– Kiinnostus tekoälymalleja kohtaan on muuttunut epäterveeksi ja vakavaksi. Julkinen keskustelu pyörii vertailutestien ja uusimpien mallien lanseerausten ympärillä. Claude Fable 5 ja GPT-5.6 Sol, kun taas 73 prosenttia yrityksistä sanoo datan laadun olevan tärkein syy siihen, miksi ne saavat tekoälystä vähemmän hyötyä kuin pitäisi. Lisäksi 79 prosenttia sanoo vastaanottavansa säännöllisesti heikkolaatuista tekoälyn luomaa sisältöä, joka luo lisätyötä, sanoo David Pontoppidan.
SAP:n tekoälypäällikkönä Pohjoismaissa ja Baltiassa hän työskentelee päivittäin joidenkin suurimpien ja monimutkaisimpien organisaatioiden kanssa kasvattaakseen niiden investointien arvoa yrityslähtöiseen tekoälyyn. Hän näkee valtavan kuilun valvotuissa ympäristöissä tehtyjen demonstraatioiden ja sen välillä, miten yritykset ovat todellisuudessa valmiita ottamaan tekoälyn käyttöön teollisella tavalla.
”Kaksi yritystä voi käyttää samaan tekoälymalliin perustuvia agenttipohjaisia työnkulkuja ja silti saada täysin erilaisia tuloksia. Sillä on hyvin vähän tekemistä kehittäjien taidolla ja paljon enemmän sillä, miten yritykset lähestyvät tehtävää. Mielestäni se on strateginen keskustelu, joka on aloitettava johtoryhmässä. Missä liiketoiminnan arvoa tulisi luoda, miten sitä tulisi mitata ja mitä päätöksiä emme koskaan saisi jättää agentille? Tekoälymallin valinta tapahtuu paljon myöhemmin”, hän sanoo.
Asiantuntijan neuvot – malleja voi vuokrata, mutta säätiön on oltava oma
David Pontoppidanin mukaan yritysten on voitava saada selkeää arvoa tekoälyagenteistaan, kun teknologia on kytketty liiketoimintaa jo ohjaaviin prosesseihin, dataan ja valvontamekanismeihin.
”Paras neuvoni on antaa agenttien siirtyä sinne, missä liiketoiminta jo toimii, järjestelmiin, jotka tuntevat yrityksen tiedot, prosessit, roolit ja kontrollit. Tällä tavoin agentit oppivat perusasiat ensimmäisestä päivästä lähtien ja resurssit voidaan käyttää siihen, mitä vain ihmiset voivat tehdä – muokkaamaan sitä, missä prosessien harkintakyky tulisi olla”, hän sanoo.
Jos tavoitteena on pikemminkin välttää jälkeen jäämistä, neuvo on yksinkertainen. Älä rakenna rinnakkaista tekoälyympäristöä liiketoiminnan rinnalle, vaan integroi älykkyys alustoille, jotka jo ohjaavat ydinprosesseja. Tällöin tiedot, käyttöoikeudet ja tarkastusketjut seuraavat automaattisesti perässä.
Useimmissa yrityksissä perusta on jo olemassa, mutta älykkyyttä ei ole vielä kytketty. Tämä on raportin johtopäätös pähkinänkuoressa – malleja voi vuokrata, mutta perusta on omistettava.
Lue koko raportti täältä: SAP:n tekoälyn arvo: Oxford Economics 2026
