72 tuntia ilman potilastietoja – Norja testaa digitaalisen terveydenhuollon valmiuttaan

Mitä terveydenhuollolle tapahtuu, jos henkilöstö menettää pääsyn kriittisiin potilastietoihin jopa 72 tunniksi? Arendal Week 2026 -tapahtumassa norjalainen terveysteknologiayritys Aidn kokoaa yhteen asiantuntijoita tutkimaan, kuinka vahva Norjan digitaalisen terveydenhuollon valmius todella on.

Digitalisaatio on tehnyt terveydenhuollosta nopeampaa, yhtenäisempää ja yhä enemmän datalähtöistä. Samaan aikaan potilastietojärjestelmiin, pilvipalveluihin ja toimiviin viestintäkanaviin perustuva kehitys on luonut uusia haavoittuvuuksia. Pitkittynyt IT-katkos tai kohdennettu kyberhyökkäys voi nopeasti vaikuttaa sekä työnkulkuihin että potilasturvallisuuteen.

Tämä on lähtökohta Aidnin ohjelmalle Arendal-viikolla Norjassa 10.–12. elokuuta. Yhdessä muiden muassa kyberturvallisuusyritys mnemonicin, potilastietojärjestelmien toimittajan DIPSin ja alan organisaation NHO Geneon kanssa yritys haluaa edistää digitaalista valmiutta, käytettävyyttä ja turvallisuutta julkisessa terveydenhuollossa.

72 tuntia digitaalisessa pimeydessä

Konkreettisin kysymys muotoillaan keskustelussa ”72 tuntia pimeydessä – kuinka vankka Norjan digitaalisen terveydenhuollon valmius on?”. Skenaario on, että terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole pääsyä kriittisiin terveystietoihin kolmen päivän ajan. Tämä testaa paitsi teknologiaa myös organisaation varmuuskopiointirutiineja, vastuunjakoa ja kykyä tehdä turvallisia päätöksiä aikapaineen alla.

Sähköiset potilastiedot sisältävät tietoja, jotka voivat olla ratkaisevan tärkeitä oikean hoidon kannalta: diagnooseja, lääkityksiä, allergioita, testituloksia ja aiempia toimenpiteitä. Jos järjestelmät eivät ole käytettävissä, toiminnan on jatkuttava ilman, että tiedon puute aiheuttaa uusia riskejä.

Asia on erityisen ajankohtainen, kun julkiseen sektoriin ja kriittisiin toimintoihin kohdistuvat kyberhyökkäykset kehittyvät. IT-ala on aiemmin raportoinut siitä, miten Tekoälyagentit ottavat aktiivisen roolin valtion tukemissa kyberhyökkäyksissä. Terveydenhuollon osalta kehitys tarkoittaa, että tekninen suojaus on yhdistettävä jatkuvuussuunnitteluun, koulutukseen ja säännöllisiin harjoituksiin.

Digitaalinen valmius on enemmän kuin varmuuskopioita

Vankkaa digitaalista terveydenhuoltoympäristöä ei voida rakentaa pelkästään varmuuskopioiden avulla. Organisaatioiden on tiedettävä, mitkä järjestelmät ovat kriittisimpiä, kuinka kauan erilaisia käyttökatkoksia voidaan sietää ja mitä manuaalisia prosesseja aktivoidaan, kun teknologia ei ole käytettävissä.

• kriittisten tietojen on oltava saatavilla myös silloin, kun tavalliset järjestelmät ovat poissa käytöstä
• varmuuskopiointimenettelyjen on oltava dokumentoituja, ymmärrettäviä ja käytännössä testattuja
• Vastuun vaaratilanteista on oltava selvä terveydenhuollon tarjoajien, järjestelmätoimittajien ja viranomaisten välillä
• Palautuksen on oltava hallitusti toteutettavissa ilman haitallista koodia tai virheellisiä tietoja.
• henkilöstön on harjoiteltava turvallista työskentelyä silloinkin, kun digitaaliset työkalut eivät toimi

Kunnille ja alueellisille terveydenhuollon organisaatioille toimittajien hallinta on myös tulossa keskeiseksi. Pilvipohjaiset ratkaisut voivat tarjota korkean käytettävyyden ja nopeamman kehityksen, mutta yrityksen on ymmärrettävä riippuvuudet, sovitut palautumisajat ja se, miten tietoihin pääsee käsiksi merkittävän häiriön aikana.

Ihmisistä tulee osa vastarinnan voimaa

Aidnin ohjelma käsittelee myös ihmisten roolia digitaalisten järjestelmien vikaantumistilanteissa. Paineen alla väärinkäsitysten, virhearviointien ja vaarallisten oikoteiden riski kasvaa. Teknistä selviytymiskykyä on siksi täydennettävä johtajuudella, selkeällä viestinnällä ja työympäristöllä, jossa henkilöstö tietää, mitkä prioriteetit ovat voimassa.

Tämä näkökulma tekee digitaalisen terveydenhuollon valmiudesta johtamiskysymyksen, ei pelkästään IT-tehtävän. Liiketoiminnan johtajien, turvallisuustoimintojen, terveydenhuollon ammattilaisten ja palveluntarjoajien on suunniteltava yhdessä ja aloitettava potilaalle koituvista seurauksista.

Pohjoismainen ongelma, jolla on yhteisiä haasteita

Vaikka keskustelut käydään Norjassa, kysymykset ovat suoraan relevantteja Ruotsille ja muulle Pohjoismaille. Maissa on edistynyttä digitalisaatiota, hajautettuja terveydenhuollon rakenteita ja kasvava riippuvuus yhteenliitetyistä järjestelmistä. Samat teknologiset kehitysaskeleet, jotka tehostavat terveydenhuoltoa, luovat myös lisää riippuvuuksia, joita on suojattava.

Kehitystä tulisi tarkastella osana laajempaa keskustelua kyberuhkien sietokyvystä. IT-Branschenin äskettäisessä tutkimuksessa todettiin Pohjoismaiset tekoälypohjaiset rahoitusalan yritykset ovat alttiimpia tietoturvahäiriöille. Toimialat eroavat toisistaan, mutta tarve on sama: uusia teknologioita on otettava käyttöön hallinnon, turvallisuuden ja sietokyvyn kehittyessä.

Skenaarioista käytännön harjoituksiin

Valmiuden tärkeä mittari ei ole se, onko organisaatiolla suunnitelma, vaan se, toimiiko suunnitelma tarvittaessa. 72 tunnin skenaario voi paljastaa tuntemattomia riippuvuuksia, epäselviä päätöksentekopolkuja ja kommunikaatioaukkoja jo ennen varsinaista tapahtumaa.

Pohjoismaisille terveydenhuollon tarjoajille tämä tarkoittaa, että jatkuvuusharjoitusten tulisi kattaa sekä tekniset häiriöt että kyberhyökkäykset. Tulokset on sitten muutettava investoinneiksi, päivitetyiksi rutiineiksi ja selkeämmiksi vaatimuksiksi toimittajille.

Lisätietoja löytyy osoitteesta Aidnin esitys ohjelmasta Arendalsukassa. Katso myös Arendalsukan virallinen verkkosivusto.