Ruotsi on tekoälyn suhteen jäljessä – heikko tietämys ja koulutus hidastavat kehitystä

EY:n tuoreimman raportin mukaan tekoäly kehittyy Ruotsissa hitaammin kuin maailmanlaajuisesti.

Ruotsalaiset käyttävät tekoälyä arkielämässä, mutta ovat huomattavasti skeptisempiä teknologiaa kohtaan kuin muu maailma. Tämä osoittaa EYn maailmanlaajuinen kyselytutkimus noin 18 000 vastaajaan yli 20 maassa. Ruotsissa 37 prosenttia sanoo tuntevansa olonsa mukavaksi tekoälyn kanssa, kun vastaava luku maailmanlaajuisesti on 49 prosenttia. Harvempi uskoo teknologian johtavan parempiin tuotteisiin ja palveluihin, ja kuudella kymmenestä ei ole lainkaan tekoälykoulutusta. Ruotsi sijoittuu tutkimuksen alimpaan luokkaan yhdessä sellaisten maiden kanssa kuin Suomi, Iso-Britannia ja Japani.. Samaan aikaan Ruotsi on yksi harvoista maista, joilla on tekoälystrategia. Hallitus esitteli strategian helmikuussa, ja tavoitteena on, että Ruotsi on maailman kymmenen parhaan maan joukossa tekoälyn suhteen.

Ruotsi luokitellaan tekoälyn suhteen jälkeenjääneiksi EY:n globaalin tutkimuksen mukaan Tekoälyn mielipideindeksi 2026. Tutkimuksessa mukana olleet 23 markkina-aluetta on jaettu kolmeen luokkaan asukkaiden tekoälyn käytön ja asenteiden perusteella: pioneerimarkkinat, siirtymämarkkinat ja jälkeen jääneet markkinat. Ruotsi kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Tämä tarkoittaa, että ruotsalaiset käyttävät tekoälyä harvemmin, heillä on alhaisempi luottamus teknologiaan ja he ovat vähemmän halukkaita antamaan tekoälyn tehdä päätöksiä puolestaan verrattuna maihin, kuten Intia, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Brasilia, jotka ovat edelläkävijöitä.

– 90-luvulla Ruotsi saavutti digitaalisen etulyöntiaseman tietokoneuudistuksen ansiosta. Yhtäkkiä kaikilla oli tietokone kotona, he oppivat käyttämään sitä ja kehittivät digitaalisia taitojaan. Tekoälyn kanssa ei ole tapahtunut mitään vastaavaa, ja se näkyy. Mielestämme pysymme perässä, koska olemme kuulleet ChatGPT:stä, mutta todelliset taidot rakentuvat päivittäisen käytön, uteliaisuuden ja koulutuksen kautta. Ja siinä me jäämme jälkeen, sanoo. Charlotte Kvarnström, osakas yrityksessä EY ja teknologia-alan neuvonantaja.

Tekoälystrategia ja Ruotsin säännelty näkemys tekoälystä ovat kilpailuetu

Ruotsi on kuitenkin yksi harvoista maista, joilla on kansallinen tekoälystrategia. Hallituksen tavoitteena on, että Ruotsista tulee yksi maailman kymmenestä parhaasta tekoälymaasta ja maailman johtava tekoälyn hyödyntäjä julkishallinnossa.

Ruotsin tekoälystrategia yhdistettynä läpinäkyvään ja säänneltyyn näkemykseen tekoälystä sekä nopeasti kasvavaan, fossiilivapaaseen infrastruktuuriin antaa meille kilpailuedun. Tämä siitä huolimatta, että käyttö ja investoinnit ovat tällä hetkellä jäljessä. Lisäksi käynnissä on useita tärkeitä hankkeita, jotka vahvistavat Ruotsin asemaa houkuttelemalla sekä asiantuntemusta että pääomaa, sanoo Charlotta Kvarnström.

Ruotsalaiset hyötyvät tekoälystä vähemmän ja ovat huolissaan

Kyselyn mukaan odotukset tekoälyn organisaatioille tuomista hyödyistä ovat Ruotsissa alhaisemmat. Kolmasosa ruotsalaisista (32 prosenttia) uskoo tekoälyn johtavan parempiin tuotteisiin ja palveluihin, kun vastaava luku maailmanlaajuisesti on 42 prosenttia. Lisäksi hieman yli 12 prosenttia uskoo, etteivät odota tekoälyn käyttäviltä organisaatioilta mitään hyötyä, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin maailmanlaajuisesti.

Samaan aikaan tekoälyyn liittyvät huolet ovat edelleen suuria sekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Ruotsissa 60 prosenttia sanoo olevansa huolissaan tekoälyjärjestelmien tietoturvaloukkauksista. Lähes yhtä monet ovat huolissaan siitä, miten organisaatiot käsittelevät heidän henkilötietojaan ja riskistä, että ihmiset menettävät kontrollin teknologian avulla tehdyistä päätöksistä.

Kuudella kymmenestä ruotsalaisesta puuttuu tekoälykoulutus

Yksi mahdollinen selitys skeptiselle asenteelle on koulutuksen puute. Kuusi kymmenestä ruotsalaisesta (61 prosenttia) sanoo, ettei ole saanut mitään tekoälyyn liittyvää koulutusta viimeisen kuuden kuukauden aikana, kun taas maailmanlaajuisesti näin tekee puolet (50 prosenttia).

Myös niiden osuus, jotka ovat saaneet laajempaa koulutusta, on pieni Ruotsi verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon. 14 prosenttia uskoo saaneensa edistyneempää tekoälykoulutusta, kun vastaava luku maailmanlaajuisesti on 23 prosenttia. Tekoälyn kehitystä johtavissa maissa, niin sanotuissa pioneerimarkkinoilla, peräti 36 prosenttia on saanut merkittävää koulutusta.

Alhaisempi tietämystaso heijastuu teknologian käyttötapoihin. Lähes puolet ruotsalaisista (48 prosenttia) sanoo käyttäneensä tekoälyä sisällön luomiseen, kun vastaava luku maailmanlaajuisesti on 53 prosenttia. Agenttisen tekoälyn eli käyttäjän ohjeiden mukaan itsenäisesti toimivan järjestelmän osalta 12 prosenttia ruotsalaisista sanoo käyttäneensä tällaisia työkaluja, kun vastaava luku maailmanlaajuisesti on 16 prosenttia. Pioneerimarkkinoilla osuus on 24 prosenttia.

– Ruotsalaisten tekoälyyn liittyvää epäröintiä on helppo tulkita tietoiseksi varovaisuudeksi täysin uuden teknologian riskeistä. Mutta se, että kuudelta kymmenestä puuttuu tekoälyn perustiedot, kertoo toisenlaisen tarinan. Ehkä huoli ei johdukaan harkitsevuudesta, vaan pikemminkin koulutuksen puutteesta, sanoo Charlotte Kvarnström.