EY: Ruotsalaiset yritysjohtajat yliarvioivat tekoälyn osaamista – puutteita hallinnossa ja riskienhallinnassa

Ruotsalaiset yritysjohtajat näkevät organisaationsa tekoälyn johtajina, mutta heillä on usein heikkotasoinen hallinto ja riskienhallinta. Tämä näkyy uudessa globaalissa EY:n yrityksille tekemä kysely vastuullisesta tekoälystä ja vertaa sitä myös yleisön asenteisiin tekoälyä kohtaan. Vaikka 40 prosenttia yritysjohtajista sanoo integroineensa tekoälyratkaisut täysin, puolet uskoo, että nykyiset riskienhallintakäytännöt eivät riitä tulevaisuuden haasteisiin. Samaan aikaan lähes kahdeksan kymmenestä uskoo niiden olevan linjassa yleisen käsityksen kanssa – huolimatta selvistä todisteista päinvastaisesta.

Ruotsalaiset yritysjohtajat erottuvat joukosta ja he näkevät tekoälyn eri tavalla kuin suuri yleisö. Kysely osoittaa, että 40 prosenttia ruotsalaisista yritysjohtajista uskoo, että heidän organisaatioissaan on jo täysin integroitu ja otettu käyttöön tekoälyratkaisuja, mikä on selvästi pohjoismaisen 26 prosentin keskiarvon yläpuolella. Tämä käy ilmi EY:n uusimmasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten yritykset havaitsevat ja integroivat vastuullisen tekoälyn liiketoimintamalleihinsa, päätöksentekoprosesseihinsa ja strategioihinsa. Uuteen tutkimukseen osallistui yhteensä 975 johtotehtävissä olevaa henkilöä 21 maasta, joista 120 Pohjoismaista. Joitakin vastauksia verrataan myös aiempaan kyselyyn, johon osallistui 1 002 ruotsalaista vastaajaa.

Ruotsalaiset johtoryhmät uskovat, että heillä on käytössään keinoja tekoälyyn liittyvien riskien hallitsemiseksi; 75 prosenttia ilmoittaa, että heillä on vahvat tai melko vahvat kontrollimekanismit tekoälyyn liittyvien riskien hallitsemiseksi, mikä on hieman korkeampi luku kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Samaan aikaan kysely osoittaa, että 43 prosenttia ruotsalaisista yritysjohtajista näkee tekoälyn hallinnon kehittämisen haasteena, ja 50 prosenttia on samaa mieltä siitä, että heidän organisaationsa nykyinen riskienhallinta ei riitä hallitsemaan tulevia tekoälyhaasteita. Tästä huolimatta ruotsalaiset yritysjohtajat suhtautuvat tekoälyyn edelleen myönteisesti ja ilmaisevat yleisesti ottaen vain vähän huolta riskeistä.

Yritysjohtajilla ja yleisöllä on erilaisia näkemyksiä tekoälystä – erityisesti Ruotsissa
Lähes kahdeksan kymmenestä (77 prosenttia) ruotsalaisesta yritysjohtajasta uskoo, että heidän näkemyksensä tekoälystä on yhdenmukainen suuren yleisön kanssa. Mutta EY:n edellinen, vuonna 2025 tehty yleisökysely osoittaa, että he ovat yleisesti ottaen huomattavasti huolissaan teknologian riskeistä ja kielteisistä seurauksista. Ruotsalaisten suurin huolenaihe on disinformaatio – 78 prosenttia on huolissaan tekoälyn käytöstä väärän tiedon luomiseen ja levittämiseen, kun taas yritysjohtajista vain 23 prosenttia on huolissaan.

Ruotsalaisia yritysjohtajia huolestuttaa eniten tekoälyn hallinnan menettämisen riski, josta 53 prosenttia on huolissaan. Tästä asiasta vallitsee suurin yksimielisyys kansalaisten kanssa, sillä 65 prosenttia ilmaisee saman huolen. Myös tietovuotojen riski herättää jonkin verran huolta molemmissa ryhmissä: 60 prosenttia kansalaisista ja 37 prosenttia yritysjohtajista. Erot ovat vieläkin selvempiä muilla alueilla. Esimerkiksi 52 prosenttia kansalaisista uskoo, että on olemassa riski, että organisaatioita ei pidetä vastuullisina tekoälyn käytön kielteisistä seurauksista, mikä on huolenaihe vain 13 prosentille ruotsalaisista yritysjohtajista.

– Kyselyanalyysimme osoittaa, että yritysjohtajilla on vääristynyt kuva tekoälystä. Monet yliarvioivat edistystä ja aliarvioivat riskejä. Kyse on pohjimmiltaan luottamuksesta; yritysjohtajat uskovat, että kuluttajilla ja ehkä jopa työntekijöillä on todellisuutta myönteisempi kuva tekoälystä. Tekoälyn tulisi luonnollisesti olla keskeinen asia johdon kokousten esityslistalla, mutta on myös tärkeää ottaa huomioon muita näkökulmia. Tekoälyyn liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseksi yritysjohtajien on aktiivisesti kuunneltava, toimittava ja kommunikoitava, sanoo Ylva Bergström, EY:n riskienhallinnan osakas.

Ruotsalaiset toimitusjohtajat ovat huolissaan tekoälyn riskeistä
Toimitusjohtajat erottuvat johtoryhmässä niistä, jotka jakavat yleisön huolen tekoälystä eniten. He ilmaisevat yleensä suurempaa huolta tekoälyyn liittyvistä riskeistä, kokevat enemmän epävarmuutta siitä, miten tekoälyjärjestelmien päätöksenteko voidaan selittää, ja ovat eniten huolissaan tekoälyn ympäristövaikutuksista. Samaan aikaan he ovat vähiten luottavaisia siihen, että heidän organisaatioillaan on riittävät menetelmät teknologian aiheuttamien riskien hallitsemiseksi. Raportti osoittaa myös, että pohjoismaiset toimitusjohtajat ovat eniten huolissaan verrattuna muiden maiden toimitusjohtajiin, mutta samalla vähiten valmistautuneita tekoälyyn liittyvän valvonnan, hallinnon ja vastuuvelvollisuuden suhteen.

Kun kyse on toimitusjohtajan vaikutusvallasta yrityksen uuden teknologian strategiaan, 47 prosenttia kyselyyn vastanneista ruotsalaisista toimitusjohtajista vastasi, että heillä itsellään on kokonaisvastuu tekoälykysymyksistä organisaatiossaan.

– Toimitusjohtajilla näyttää monissa tapauksissa olevan realistisempi näkemys tekoälyriskeistä kuin muulla johtoryhmällä, mikä on myönteistä. Mutta toisessa tämän vuoden kyselyssä näemme, että he muodostavat neljänneksen pohjoismaisista toimitusjohtajista, joilla on vaikutusvaltaa uutta teknologiaa ja tekoälyä koskeviin strategisiin päätöksiin. Analyysimme mukaan monilta puuttuu työkaluja ja rakenteita toimia tämän huolenaiheen ratkaisemiseksi. Tämä on ongelma, ei vähiten siksi, että tekoälykysymys on strateginen ja sitä on ajettava ylhäältä käsin. Toimitusjohtajien on sekä ymmärrettävä riskit että osallistuttava aktiivisesti vankkojen, eettisten ja turvallisten tekoälyratkaisujen rakentamiseen, sanoo Charlotta Kvarnström, osakas ja neuvonantaja. sisällä teknologia-, media- ja televiestintäalat EY:llä.

Yritykset Ruotsissa investoida enemmän tekoälytaitoihin
Kyselyn mukaan Ruotsi erottuu joukosta kun on kyse osaamiseen investoimisesta. Kokonaiset 77 prosenttia kyselyyn osallistuneista ruotsalaisista yrityksistä investoi tekoälykoulutukseen, kun vastaava luku Pohjoismaissa on 61 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 53 prosenttia. Ruotsalaiset yritykset priorisoi myös sisäisten tekoälyneuvostojen ja eettisten toimikuntien perustamista osana hallintomallejaan. – Tekoälyn kanssa menestyminen edellyttää, että meillä on jäsennelty lähestymistapa riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tämä auttaa meitä priorisoimaan oikeat toiminnot monimutkaisessa tekoälyympäristössä ja varmistamaan, että valitsemamme aloitteet tuottavat tuottoa johtamatta ei-toivottuun riskinottoon. Käytämme olemassa olevia viitekehyksiä ja keskitymme työntekijöiden, sekä teknisten että ei-teknisten, jatkokoulutukseen tekoälyn eettisessä käytössä ja riskitietoisuudessa. On rohkaisevaa, että useammat Ruotsalaiset yritykset toimii näin, Ylva Bergström sanoo.