Ruotsalaiset uskovat tekoälyn pahentavan lähes kaikkea

Ruotsalaiset odottavat tekoälyn pahentavan useimpia yhteiskunnan suurimpia haasteita, kuten disinformaatiota, työttömyyttä, sotaa ja terrorismia sekä luottamusta demokratiaan. Tämä käy ilmi uudesta raportista. Futureion ja Seisminen säätiö.

Vain joka neljäs ruotsalainen on toiveikas tekoälyn merkityksestä ihmiskunnan tulevaisuudelle. Terveydenhuolto on yksi harvoista aloista, joilla useammat ihmiset näkevät mahdollisuuksia kuin riskejä. Muuten huoli on vallitsevaa, ja se on ilmeisintä nuorten keskuudessa. Kuusi kymmenestä opiskelijasta on huolissaan työelämän tulevaisuudesta, ja vain 29 prosenttia uskoo, että heidän koulutuksensa on valmistanut heitä tekoälyn rooliin tulevaisuuden urallaan.

– On huomionarvoista, että luottamus tulevaisuuteen on alhaisinta niillä, joilla on pisimpään aikaa jäljellä työmarkkinoilla. Nuoret elävät pisimpään tekoälyn seurausten kanssa, mutta heillä on myös alhaisin luottamus siihen, että teknologia parantaa heidän tulevaisuuttaan. Sekä politiikan että työmarkkinaosapuolten on otettava tämä vakavasti., sanoo Ann-Therese Enarsson, toimitusjohtaja Futureion.

Raportti osoittaa, että tekoälyyn liittyvät huolet ovat laajalle levinneitä, mutta näkemykset teknologiasta vaihtelevat eri ryhmien välillä. Naiset ovat jatkuvasti pessimistisempiä kuin miehet tekoälyn yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Selvä poikkeus on työttömyys, jossa pessimismi tekoälyn seurauksia kohtaan on yhtä korkea.

Myös tuloilla on merkitystä tekoälyn näkemyksessä. Suurituloiset näkevät useammin mahdollisuuksia, kun taas pienituloiset useammin uhkia. Erot tulevat erityisen selviksi, kun ruotsalaiset arvioivat, miten tekoäly voisi vaikuttaa heidän lastensa tulevaisuuteen. Suurituloiset uskovat todennäköisemmin, että lapset hyötyvät tekoälystä, kun taas pienituloiset odottavat kielteisiä vaikutuksia.

– Tekoäly ei ole vain teknologiaa. Se koskee työtä, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Jos ihmiset kokevat, että voitot menevät harvoille, kun taas riskit kantavat monet, vastustus tekoälyä kohtaan uhkaa kasvaa, sanoo Ann-Therése Enarsson.

Ruotsalaiset vaativat selkeämpää valvontaa tekoälyn kehitykseen. Vain 10 prosenttia uskoo, että tekoälyä säännellään tällä hetkellä riittävästi, kun taas 51 prosenttia on sitä mieltä, että valvonta on riittämätöntä. Lähes puolet haluaa nähdä mahdollisuuden sulkea tekoälyjärjestelmät hätätilanteessa, ja joka sekunti haluaa tekoälyyritysten olevan vastuussa aiheuttamistaan vahingoista.

Näkemykset toimenpiteistä vaihtelevat sukupolvien välillä. Vanhemmat ihmiset priorisoivat tiukempaa sääntelyä ja vastuullisuutta. Nuoremmat haluavat nähdä siirtymässä enemmän turvallisuutta. Joka kolmas alle 25-vuotias haluaa erityistä siirtymäsuojaa niille, jotka menettävät työpaikkansa tekoälyn vuoksi.