Ruotsi ja Pohjoismaat ovat tekoälyn käytössä jäljessä

Ruotsi ja Pohjoismaat uhkaa menettää jalansijaa tekoälyn käytössä. Se osoittaa EY maailmanlaajuinen työn uudelleenkuvittelututkimus 2025, johon osallistui 15 000 työntekijää ja 1 500 työnantajaa 29 maasta.

Tutkimus osoittaa selkeitä puutteita sekä tekoälyyn liittyvien taitojen saatavuudessa että teknologian käytössä arkielämässä. Maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna Ruotsi ja Pohjoismaat ovat merkittävästi jäljessä.

Rajoitetusti tekoälykoulutusta Ruotsissa ja Pohjoismaissa

Ruotsissa 60 prosenttia työntekijöistä kertoo saaneensa alle neljä tuntia tekoälykoulutusta. Vain 13 prosenttia on saanut yli 40 tuntia. koulutus. Pohjoismaissa luvut ovat samankaltaisia. 54 prosenttia on saanut alle neljä tuntia lomaa, kun taas noin 20 prosenttia sanoo saaneensa yli 40 tuntia lomaa.

Tulokset osoittavat, että monet organisaatiot ovat vielä alkuvaiheessa strukturoidun tekoälytaitojen kehittämisen suhteen.

Vähemmän käyttöä kuin maailmanlaajuinen keskiarvo

Erot käyvät vielä selvemmiksi tekoälyn todellisen käytön osalta. Maailmanlaajuisesti yhdeksän kymmenestä työntekijästä sanoo käyttävänsä tekoälyä jossain muodossa. Ruotsissa vastaava osuus on 76 prosenttia. Vain 40 prosenttia käyttää tekoälyä päivittäin tai viikoittain, mikä on huomattavasti vähemmän kuin maailmanlaajuinen 65 prosentin keskiarvo.

Tämä osoittaa, että tekoälyä ei ole vielä täysin integroitu päivittäiseen työhön monissa ruotsalaisissa ja pohjoismaisissa organisaatioissa.

Tekoälytaidot vaativat enemmän kuin koulutusta

Tutkimus osoittaa, että yli 40 tuntia tekoälykoulutusta saaneet työntekijät säästävät keskimäärin kymmenen tuntia viikossa. Ne, jotka ovat saaneet minimaalisen koulutuksen, säästävät keskimäärin kolme tuntia. Samalla on selvää, että pelkkä koulutus ei riitä luomaan todellista arvoa.

Teknologian kehittyessä nopeasti jatkuva soveltaminen, kokeilu ja jokapäiväinen oppiminen ovat ratkaisevan tärkeitä todellisen tekoälyosaamisen rakentamisessa.

– Kertaluonteiset koulutustilaisuudet eivät enää riitä. Jotta työntekijät pysyvät kehityksen mukana, heidän on voitava soveltaa uusia taitojaan jatkuvasti ja kehittää niitä arjessaan., sanoo Cecilia Althin, People Consultingin osakas EY.

Kyky kehittyy, kun tekoälyä ei käytetä käytännössä

Tutkimus osoittaa myös, että työntekijät, jotka ovat panostaneet aikaa tekoälyn oppimiseen, mutta joille ei ole annettu mahdollisuutta käyttää tietoa työssään, lähtevät todennäköisemmin työnantajaltaan. Trendi on erityisen selvä niissä ryhmissä, jotka ovat saaneet eniten koulutusta.

Siksi työssä pysyvyyteen ei vaikuta pelkästään koulutuksen saatavuus, vaan myös se, missä määrin organisaatiot mahdollistavat tekoälyn käytännön käytön arkielämässä.

Tekoälyä käytetään pääasiassa yksinkertaisempiin tehtäviin

Teknologian nopeasta kehityksestä huolimatta tekoälyä käytetään monissa organisaatioissa edelleen pääasiassa suhteellisen perustehtäviin, kuten yhteenvetoihin, yksinkertaisiin analyyseihin, tiedonhakuun ja tekstinkäsittelyyn.

Kehittyneemmät sovellukset, kuten monimutkaisten prosessien automatisointi, integrointi ydintoimintoihin ja datalähtöinen päätöksentuki, eivät ole vielä saavuttaneet laajaa vaikutusta Ruotsissa ja Pohjoismaissa. Tämä vahvistaa kuilua teknologian potentiaalin ja sen todellisen liiketoimintavaikutuksen välillä.

”Olemme lähellä pistettä, jossa tekoäly ei ole enää kilpailuetu, vaan välttämättömyys. Kun kehitys etenee nopeammin kuin kykymme oppia, on olemassa vaara, että jäämme paikoillemme maailman liikkuessa eteenpäin. Yritykset, jotka uskovat tekoälykurssin riittävän, aliarvioivat, kuinka nopeasti peruskäytön ja todellisen arvonluonnin välinen kuilu kasvaa”, sanoo. Cecilia Althin.