Teknologiasektorin odotetaan kasvavan nopeimmin Ruotsin työmarkkinoilla vuoteen 2031 asti

Ruotsin työmarkkinat ovat merkittävien muutosten edessä, kun tekoäly, digitalisaatio ja uudet osaamisvaatimukset vaikuttavat organisaatioiden toimintaan. Teknologiasektorin odotetaan kasvavan prosentuaalisesti nopeimmin Ruotsissa vuoteen 2031 asti, kun taas terveydenhuoltoalalla on suurin uusien työpaikkojen määrän kasvu. Tämä käy ilmi työvoiman osaamisennusteesta vuodelle 2026. ServiceNow ja Pearson.

Kehitys viittaa työmarkkinoille, joilla teknisistä taidoista on tulossa tärkeitä paljon perinteisiä IT-rooleja laajempia. Tekoälyn ja digitaalisten alustojen integroituessa yhä useampiin yrityksiin, kasvaa tarve sekä teknisille asiantuntijoille että työntekijöille, jotka osaavat käyttää, hallita ja kääntää teknologiaa käytännön työnkuluiksi.

ServiceNow'n ennuste ja Pearson analysoivat, miten muun muassa tekoäly, digitalisaatio ja talouden muutokset voivat vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin vuoteen 2031 asti. Toistuva trendi on, että teknologia ja terveydenhuolto ovat analyysin kattamilla markkinoilla kasvavien sektoreiden joukossa.

• 

  MAINOS

  
  

• 

  MAINOS

  
  

• 

  SPONSOROITU

  
  

• 

  OMA SISÄLTÖ

  
  

Ruotsissa kehityksen odotetaan kuitenkin tapahtuvan kahdella eri tavalla.

Teknologia kasvaa prosentuaalisesti nopeimmin

Teknologiasektorilla, johon raportin määritelmään sisältyvät televiestintä, media ja teknologia, odotetaan olevan noin 28 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2031 mennessä.

Tämä vastaa kasvua 11,6 prosenttia, mikä ennusteen mukaan tekee teknologiateollisuudesta prosentuaalisesti nopeimmin kasvavan Ruotsin sektorin.

Tämä kehitys tapahtuu samaan aikaan, kun tekoäly muuttaa kysyttyjä taitoja. Yritykset tarvitsevat paitsi lisää ihmisiä, joilla on perinteisiä teknisiä erikoisosaamisia, myös kyky yhdistää tekoäly, data, tietoturva, liiketoimintaprosessit ja hallinto ovat yhä tärkeämpiä.

Martin Lindahl, Ruotsin johtaja ServiceNow'lla, huomauttaa, että keskustelu tulevaisuuden työmarkkinoista keskittyy usein teknologiasektoriin, vaikka työpaikkojen määrän suurinta kasvua odotetaan toisella alueella.

– Kun puhumme työmarkkinoiden tulevaisuudesta, huomio keskittyy usein teknologiasektoriin. Mutta Ruotsin tiedot osoittavat, että suuri volyymikysymys on terveydenhuollossa. Tämä tarkoittaa, että tekoäly- ja digitalisaatiomurros ei ole vain IT-osastojen ja teknologiayritysten ongelma, vaan myös niiden yritysten, joissa teknologiaa käytetään käytännössä, sanoo. Martin Lindahl, Ruotsin johtaja ServiceNow'lla.

Terveydenhuollon odotetaan työllistävän 47 000 ihmistä lisää

Vaikka teknologia kasvaa prosentuaalisesti nopeimmin, terveydenhuolto on se, joka kohtaa suurimman kasvun henkilömäärässä.

Ennusteen mukaan Ruotsin terveydenhuollossa työskentelevien määrä voisi kasvaa noin 47 000 ihmistä vuoteen 2031 mennessä.

Kahden sektorin välinen ero havainnollistaa suurempaa muutosta työmarkkinoilla. Digitaaliset taidot eivät ole vain kysymys siitä, kuinka monta kehittäjää, insinööriä tai IT-asiantuntijaa Ruotsi voi kouluttaa.

Kun tekoälystä ja digitaalisista järjestelmistä tulee luonnollinen osa esimerkiksi terveydenhuoltoa, julkista toimintaa, hallintoa ja palveluita, näiden organisaatioiden on myös kehitettävä taitoja teknologian turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöönottoon ja käyttöön.

Tekoälyosaamisesta tulee liiketoimintakysymys

Keskeinen johtopäätös on siis, että tulevaisuuden tekoälyosaaminen ei välttämättä keskity IT-osastolle.

Organisaatiot tarvitsevat työntekijöitä, jotka ymmärtävät, miten teknologia voidaan integroida olemassa oleviin prosesseihin, dataan ja liiketoimintatavoitteisiin. Samaan aikaan tietoturva, hallinta ja vastuuvelvollisuus on sisällytettävä tekoälyn käyttöön.

– Tekoäly ei luo arvoa itsessään. Arvo syntyy vasta, kun teknologia yhdistetään työnkulkuihin, dataan, hallintoon ja turvalliseen toteutukseen. Terveydenhuollon ja muiden suurten yritysten kannalta siirtymä ei siis koske pelkästään useampia järjestelmiä, vaan ihmisiä, jotka saavat teknologian toimimaan arjessa, Martin Lindahl sanoo.

Se muuttaa myös sitä, mitä taitoja työnantajien on ehkä priorisoitava. Tekninen osaaminen on yhä useammin yhdistettävä liiketoiminnan ymmärrykseen ja kykyyn muuttaa työmenetelmiä.

Kilpailu oikeista osaajista voi kiristyä

Ruotsalaisille yrityksille tämä kehitys tarkoittaa, että kilpailu asiantuntemuksesta voi laajentua aiempaa.

Teknologiayritysten on jatkossakin rekrytoitava teknisiä asiantuntijoita. Samaan aikaan terveydenhuolto, julkinen sektori ja muut suuret yritykset tarvitsevat ihmisiä, jotka pystyvät työskentelemään teknologian ja liiketoiminnan rajapinnassa.

Tämä voi luoda työmarkkinat, joilla samoja taitoja kysytään huomattavasti useamman tyyppisiltä työnantajilta.

IT-alalle se edustaa myös mahdollisuutta. Tekoälyn ja digitalisaation levitessä syvemmälle yrityksiin, alustojen, integraation, kyberturvallisuuden, tiedonhallinnan, konsultoinnin ja osaamisen kehittämisen tarve kasvaa.

Teknologiainvestointien jälkeen on investoitava ihmisiin

Työvoiman osaamisennuste viittaa siis laajempaan haasteeseen kuin pelkästään uusien tekoälytyökalujen käyttöönottoon.

Teknologiaan investoivien organisaatioiden on samanaikaisesti kehitettävä sitä käyttävien ihmisten taitoja. Muuten investointien vaikutus voi olla rajallinen.

– Tekoälyn arvon tulevaisuus ei synny ainoastaan teknologiasektorilla. Se määräytyy yrityksissä, joissa teknologiaa sovelletaan todellisiin työnkulkuihin terveydenhuollosta ja hyvinvoinnista palveluihin, toimintaan ja hallintoon. Siksi organisaatioiden on investoitava sekä teknologiaan että taitoihin, jotka tekevät siitä hyödyllisen käytännössä, sanoo Martin Lindahl.

Ruotsille osaamisen tarjonta on siksi keskeinen kysymys vuoteen 2031 asti. Teknologian odotetaan kasvavan prosentuaalisesti nopeimmin, kun taas terveydenhuolto tarvitsee huomattavasti enemmän ihmisiä. Yhteistä molemmille on se, että tekoälystä ja digitaalisista taidoista on tulossa yhä tärkeämpiä työn organisoinnin ja suorittamisen kannalta.