Pohjoismaiset työpaikat kamppailevat tekoälyohjeiden ja tekoälyn hallinnon kanssa

Toimistotyöntekijät Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa raportoivat merkittävistä puutteista tekoälyn työpaikalla käyttöön liittyvissä sisäisissä ohjeissa. Tekoäly- ja datatransformaatioyritys Solitan tilaama uusi tutkimus osoittaa, että organisaatiot, joilla on selkeät tekoälyohjeet ja korkea vaatimustenmukaisuus, käyttävät tekoälyä myös enemmän jokapäiväisessä työssä.

Raportti Miten tekoäly muuttaa pohjoismaista työelämää vuonna 2026 on Kantar Median Solitan puolesta tuottama ja sisältää yli 3 000 toimistotyöntekijää Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Kysely osoittaa, että 14 prosenttia ruotsalaisista työntekijöistä toteaa, että heidän työnantajaltaan puuttuu sisäinen tekoälyohjeistus. Vastaava osuus on 10 prosenttia Tanskassa ja 7 prosenttia Suomessa. Samaan aikaan raportti osoittaa, että maissa, joissa työntekijät todennäköisemmin noudattavat organisaation tekoälyohjeita, on myös tekoälyn käyttö yleisempää jokapäiväisessä työssä.

Ruotsi on jäänyt jälkeen pohjoismaisista naapureistaan

Ruotsi on jäljessä sekä tekoälyohjeistuksessa että sen noudattamisessa. Vain 63 prosenttia ruotsalaisista toimistotyöntekijöistä sanoo noudattavansa aina työnantajansa tekoälysääntöjä. Vastaava luku on 68 prosenttia Suomessa ja 71 prosenttia Tanskassa.

Kysely osoittaa myös, että tekoälykäytäntöjä koskevaa viestintää on parannettava. Kokonaiset 11 prosenttia ruotsalaisista työntekijöistä ei tiedä, onko heidän työnantajallaan edes tekoälyohjeita.

EU:n tekoälyasetus lisää yritysten vaatimuksia

EU:n tekoälylakia alettiin vaiheittain ottaa käyttöön vuonna 2025, ja se on täysin sovellettavissa vuoteen 2027 mennessä. Työnantajille tämä tarkoittaa lisääntynyttä valvontaa tekoälyn käytön, käytettyjen työkalujen ja työntekijöiden tarvitsemien tekoälytaitojen suhteen.

“Monet ruotsalaiset yritykset ovat keskittyneet tekoälyn nopeaan käyttöönottoon, mutta eivät ole luoneet tarvittavaa perustaa. Tuloksena on, että työntekijät kokeilevat ilman selkeitä puitteita, mikä luo sekä turvallisuusriskejä että epävarmuutta siitä, mikä on työpaikalla todella hyväksyttävää. Sääntelyn tiukentuessa hallinnon puutteesta tulee konkreettinen liiketoimintariski.”, sanoo Rebecca Hammel, tekoäly- ja pilvikehitysjohtaja Solita Swedenillä.

Tanska näyttää tietä

Raportti kyseenalaistaa yleisen oletuksen. Selkeät tekoälyohjeet eivät hidasta sen käyttöä. Päinvastoin, ne näyttävät edistävän tekoälyn käyttöä useammalla ihmisellä.

Tanskassa on kolmesta maasta korkein noudattamisaste, ja 71 prosenttia sanoo noudattavansa aina työnantajansa tekoälyohjeita. Maalla on myös eniten generatiivista tekoälyä. Kaiken kaikkiaan 65 prosenttia käyttää generatiivista tekoälyä työssään, ja 24 prosenttia tekee niin päivittäin.

Ruotsin vastaavat luvut ovat 53 ja 14 prosenttia, kun taas Suomen luvut ovat 62 ja 17 prosenttia.

“Tämä on suurin väärinkäsitys, jonka näemme yritysjohtajien keskuudessa juuri nyt. Ohjeistuksia pidetään usein kehitystä hidastavana asiana, mutta kysely osoittaa päinvastaista. Kun työntekijät tietävät, mitä heidän sallitaan tehdä, he uskaltavat kokeilla enemmän ja panostaa aikaa työkalujen kunnolliseen oppimiseen. Kehitystä hidastaa itse asiassa selkeyden puute, eivätkä ohjeet itse.”, sanoo Rebecca Hammel.

Suomi osoittaa, kuinka nopeasti kehitys voi muuttua

Suomi osoittaa, että tekoälyn hallintaa voidaan priorisoida nopeasti. Vain yhdessä vuodessa niiden työntekijöiden osuus, jotka sanovat organisaatioltaan puuttuvan tekoälyohjeistuksen, on laskenut 21 prosentista 7 prosenttiin, mikä on kahden kolmasosan lasku.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka aina noudattavat työnantajansa tekoälyohjeita, on noussut 58 prosentista 68 prosenttiin.

“Suomi osoittaa, ettei kyseessä ole rakenteellinen ongelma, jonka ratkaiseminen vie vuosia, vaan asia, joka voi muuttua nopeasti, kun asialle asetetaan prioriteetti. Ruotsalaisilla yrityksillä on noin vuosi aikaa kuroa umpeen ero ennen kuin EU:n tekoälyasetuksen tärkeimmät osat alkavat tulla täysimääräisesti täytäntöön”, sanoo Rebecca Hammel.

Tietoja kyselystä

Raportti Miten tekoäly muuttaa pohjoismaista työelämää vuonna 2026 perustuu Kantar Median puolesta tekemään kyselyyn Solita 30. lokakuuta ja 11. marraskuuta 2025 välisenä aikana.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 3 000 toimistotyöntekijää Ruotsissa (n=1 037), Suomessa (n=1 042) ja Tanskassa (n=1 019). Kysely tehtiin kansallisesti edustavien verkkopaneelien avulla 20–65-vuotiaiden keskuudessa.

Raportti perustuu Solitas edellinen tutkimus vuodelta 2024 Ruotsissa ja Suomessa. Tämän vuoden painos sisältää Danmin