Schneider Electricin uusi tutkimus osoittaa: Maailmanlaajuinen energiateollisuus lisää investointeja automaatioon

Automaatiota ja tekoälyä käytetään yhä enemmän energia-alalla, jossa autonominen energiasektori on nopeasti tulossa keskeiseksi kehitystrendiksi. Schneider Electricin uusi maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että puolet toimialasta voisi olla täysin autonominen neljän vuoden kuluessa. Aasia ja Pohjois-Amerikka ovat kehityksen kärjessä tekoälyn suuren energiankulutuksen ansiosta, mutta Ruotsi on jäljessä – neljännes vastaajista ei ole vielä alkanut ottaa käyttöön autonomisia ratkaisuja.

Luvut lähteestä Schneider Electricin uusi raportti ”"Globaali autonominen kypsyys"”, joka tehtiin 12 maassa 400 alan johtavan yrityksen keskuudessa, osoittaa, että useat tekijät ajavat energia- ja kemianteollisuuden automatisointihalua.

Lähes kolmannes (31,5 prosenttia) sanoo autonomisten ratkaisujen olevan korkealla prioriteetilla seuraavien viiden vuoden aikana, ja kymmenen vuoden aikana osuus nousee 44 prosenttiin. Alle viisi prosenttia maailmanlaajuisesti pitää aluetta matalan prioriteetin omaavana.

Johtajat viittaavat vahvoihin kaupallisiin ajureihin ja varoittavat, että viivästynyt käyttöönotto voi johtaa korkeampiin käyttökustannuksiin (59 prosenttia), lisääntyneeseen osaamisvajeeseen (52 prosenttia) ja heikentyneeseen kilpailukykyyn (48 prosenttia). Samaan aikaan käyttöönotto ei tule ilman haasteita. Tärkeimmät esteet ovat suuret alkuinvestoinnit (34 prosenttia), vanhat järjestelmäympäristöt (30 prosenttia), organisaatioiden vastustus (27 prosenttia), kyberturvallisuusriskit (26 prosenttia) ja sääntelyn epävarmuus (25 prosenttia).

Raportti osoittaa, että toimiala on kriittisessä käännekohdassa, jossa sähköistäminen, automaatio ja digitalisaatio yhdistyvät. Tekoälyn kysynnän kasvu, jota pääasiassa ajavat hyperskaalatut pilvipalvelut ja datakeskusten kasvu, asettaa ennennäkemättömän paineen maailman energiajärjestelmille. Sähkön kysynnän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan 1 000 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä, mikä vahvistaa entisestään joustavien, tehokkaiden ja vikasietoisten toimintojen tarvetta.

Tekoälyn ympärille kehittyvässä energiaekosysteemissä puolet alan johtajista pitää tekoälyä tärkeimpänä autonomian lisäämisen mahdollistajana. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat kyberturvallisuuden, pilvi- ja reunalaskennan, digitaalisten kaksosten, edistyneen prosessien ohjauksen ja avoimen, ohjelmistopohjaisen automaation edistysaskeleet.

Maailmanlaajuisesti organisaatiot raportoivat jo työskentelevänsä kohti 70 prosentin autonomiaa, ja niiden suunnitelmissa on saavuttaa 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Autonomiasta on nopeasti tulossa teollisuuden uusi liiketoimintamalli. Tekoälyn kehittyessä ja energiajärjestelmän joutuessa kasvavan paineen alle autonomiset toiminnot osoittautuvat ratkaisevan tärkeiksi resilienssin ja kilpailukyvyn kannalta. Tässä muutoksessa ei ole kyse ihmisten korvaamisesta, vaan heidän voimaannuttamisestaan keskittyä arvokkaampaan työhön, turvallisuuden vahvistamisesta ja osaamistason nostamisesta. Ne, jotka skaalautuvat nyt, muokkaavat teollisen suorituskyvyn seuraavaa aikakautta, sanoo. Gwenaelle Avice Huet, Schneider Electricin varatoimitusjohtaja.

Myös alan analyytikot uskovat, että kehitys on edennyt odotettua pidemmälle.

”Raportti osoittaa, että autonomian toteutus alalla on odotettua edistyneempää, ja avoin ja ohjelmistopohjainen automaatio johtaa tehokkaasti energiainnovaation seuraavaa vaihetta. Sektorilla, jolla luotettavuus, turvallisuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat nyt ehdottomia, näistä teknologioista on tulossa tehokkain tapa tuottaa enemmän vähemmällä ja edistää kestävämpää ja kilpailukykyisempää toimintaa”, sanoo. Gaurav Sharma, riippumaton energiamarkkina-analyytikko ja tutkimuksen avustaja.

Ruotsi on jäänyt jälkeen itsenäisessä kehityksessä

Raportissa kuvataan Ruotsi olla yksi johtavista maista modernin teknologian alalla. Tästä huolimatta lähes neljännes Ruotsin teollisuusjohtajista sanoo, etteivät he ole vielä alkaneet käyttää autonomisia ratkaisuja – ja lähes kaikki (96 prosenttia) uskovat, että ilmastotavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman automaatiota. Neljä kymmenestä on huolissaan kyberturvallisuudesta ja 36 prosenttia näkee osaajapulan alan merkittävänä haasteena.

Jotta Ruotsi pysyisi innovaatioiden ja teknologian eturintamassa, meidän on automatisoitava enemmän, tehokkaammin ja laajemmassa mittakaavassa. Mutta jotta se olisi mahdollista, meidän on paitsi kurottava umpeen osaamisvajeita, myös ohjattava ja helpotettava yritysten digitalisoitumista. Tämä on ratkaisevan tärkeää Ruotsin kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa, sanoo Susanne Dahl, Schneider Electricin Pohjoismaiden ja Baltian teollisuusautomaation varatoimitusjohtaja.

Kehitys on selkeää mutta epätasaista, ja tiedot osoittavat alueellisia kypsyyseroja. Vaikka GCC-maat ja Aasia ovat tällä hetkellä eturintamassa, Pohjois-Amerikan odotetaan ottavan autonomiset ratkaisut käyttöön nopeimmin seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä johtuu lisääntyneestä energiantuotannosta ja -kulutuksesta sekä kasvavasta datakeskusten kapasiteetista. Eurooppa edistyy tasaisesti, mutta sen käyttöönotto on hitainta.

Autonomiset toiminnot määrittelevät uudelleen energia- ja kemianteollisuuden yritysten laitosten toiminnan, ja Schneider Electric ja AVEVA ovat tämän muutoksen eturintamassa tukemalla asiakkaita, kuten Shell, European Energy, ADNOC ja Baosteel, käytännön toteutuksissa. Yhdistämällä Schneider Electricin prosessinohjauksen ja energianhallinnan AVEVAn digitaalisiin teknologioihin ja teolliseen älykkyyteen toimitamme integroituja ohjelmistomääriteltyjä arkkitehtuureja, jotka tarjoavat reaaliaikaista näkyvyyttä ja mahdollistavat tekoälyllä toimivat digitaaliset kaksoset, jotka pystyvät ennustamaan, mukautumaan ja optimoimaan itseään minimaalisella puuttumisella”, sanoo. Devan Pillay, raskaan teollisuuden segmentin johtaja Schneider Electric.

Tietoja kyselystä

Kysely tehtiin yhteistyössä Censuswiden ja Development Economicsin kanssa, ja sitä tukivat riippumattoman energiamarkkina-analyytikon Gaurav Sharman näkemykset. Se perustuu 400 energia-alan johtajan näkemyksiin 12 maassa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa ja GCC-alueella.. Kyselyä on täydennetty pöytätutkimuksella ja keskusteluilla alan toimijoiden ja kommentaattoreiden kanssa maailmanlaajuisella energia- ja kemikaalialalla.