Uusi Optimizely-raportti osoittaa kasvavan kuilun tekoälylupausten ja markkinoijien todellisuuden välillä

Yli 2 000 markkinointijohtajan maailmanlaajuinen kyselytutkimus osoittaa, että tekoäly lisää sisällöntuotantoa, mutta ajansäästöt usein kuluvat tarkistuksiin, korjauksiin ja laaduntarkistuksiin.

Optimizely, digitaalisten kokemusten ja markkinoinnin tekoälyalusta, esittelee uuden globaalin tutkimuksen, jossa haastateltiin yli 2 000 markkinointijohtajaa seitsemällä markkina-alueella kartoittamaan, miten tekoäly muuttaa markkinoinnin päivittäistä työtä.

Raportti osoittaa, että tekoäly on nyt luonnollinen osa monien markkinointiosastojen työnkulkuja. Samaan aikaan uusi haaste on syntymässä ns. “"tilintarkastusvero"”, jossa tekoälyn odotettu säästämä aika käytetään sen sijaan tekoälyn luoman sisällön tarkasteluun, faktantarkistukseen, muokkaamiseen ja laadunvarmistukseen. Tutkimuksen mukaan suuri kysymys ei ole enää se, käyttävätkö yritykset tekoälyä, vaan se, miten teknologia voidaan toteuttaa tavalla, joka vähentää monimutkaisuutta uuden työn luomisen sijaan.

Tilintarkastusvero syö tekoälyn ajansäästöt

Monille markkinoijille suurin haaste ei ole tekoälyn käyttö, vaan julkaisuvalmiuteen vaadittava jälkituotanto.

Tutkimus osoittaa, että:

• 76 prosenttia käyttää vähintään kolme tuntia viikossa tekoälyn tuottaman sisällön muokkaamiseen, faktantarkistamiseen tai korjaamiseen.
• 48 prosenttia toteaa, että faktantarkistus ja tekoälyn aiheuttamien hallusinaatioiden tarkistaminen on suurin lisätyön aiheuttaja.
• 40 prosenttia viittaa ajanhukkaan, kun tietoa on siirrettävä erillisten, toisistaan irrallisten järjestelmien välillä.

Ajan puute johtaa kompromisseihin

Raportti osoittaa myös, että paine toimittaa nopeasti saa monet organisaatiot tinkimään omista laatuvaatimuksistaan.

Kysely osoittaa, että:

• 25 prosenttia sanoo julkaisevansa usein tai aina tekoälyn luomaa sisältöä, jonka he tietävät olevan epätäydellisesti yrityksen brändiprofiilin mukaista, kun aikataulut ovat tiukat.
• 30 prosenttia sanoo usein tai aina esittävänsä tekoälyn tuottamaa materiaalia ikään kuin se olisi kokonaan itse tuotettu.
• Vain neljä prosenttia uskoo, että tekoäly säästää aikaa koko työprosessissa.
• Vain 19 prosenttia työskentelee tällä hetkellä täysin integroidulla tekoälyalustalla. Useimmat käyttävät edelleen useita erillisiä työkaluja ja järjestelmiä.

Suuri ero johdon imagon ja operatiivisen todellisuuden välillä

Tutkimus osoittaa myös selkeän eron siinä, miten yrityksen johto ja operatiiviset markkinoijat näkevät tekoälyaloitteet.

• 54 prosenttia uskoo, että johto aliarvioi tekoälyn tuottaman materiaalin riittävän laadun ylläpitämiseen tarvittavan ihmisen ponnistelun.
• 69 prosenttia johtotason johtajista uskoo, että tekoäly on täysin integroitu organisaatioon.
• Markkina-analyytikoista vain 27 prosenttia on samaa mieltä.

Erot näkyvät myös tekoälyn käytön läpinäkyvyydessä.

Ylimmistä johtajista 44 prosenttia sanoo usein tai aina esittävänsä kokonaan tekoälyn tuottaman työn omana. Tämä on suurin osuus kaikista johtotasoista ja lähes kaksinkertainen keskijohdon osuuteen verrattuna, jonka osuus on 23 prosenttia.

Raportissa todetaan myös, että 65 prosenttia olisi valmis keskeyttämään tai arvioimaan uudelleen yrityksensä tekoälyponnisteluja, jos se tarjoaisi mahdollisuuden vahvistaa hallintoa, parantaa suojatoimia ja kehittää kestävämpiä työskentelytapoja.

Tekoäly uhkaa rajoittaa luovuuden mahdollisuuksia

Toinen johtopäätös on, että lisääntynyt tarkastelu- ja hallintoaika uhkaa vähentää luovan ja strategisen työn tilaa.

Kysely osoittaa, että:

• 39 prosenttia kokee olevansa liian kiireinen työnkulkujen ja operatiivisten tehtävien kanssa, jotta he pystyisivät ajattelemaan strategisesti tai kehittämään uusia ideoita.
• 46 prosenttia uskoo, että tekoälyn voimakas hyödyntäminen voi haitata nuorten markkinoijien luovien taitojen kehittymistä.
• 53 prosenttia uskoo, että nykypäivän tekoälytyökalut pystyvät kuvaamaan faktoja brändistä, mutta niillä on vaikeuksia vangita emotionaalista ulottuvuutta, joka luo vahvoja asiakassuhteita.
• 51 prosenttia on huolissaan siitä, että tekoäly myötävaikuttaa kasvavaan "samanlaisuuden mereen", jossa brändit muistuttavat yhä enemmän toisiaan.
• Vain 30 prosenttia uskoo, että heidän brändillään on selvästi ainutlaatuinen ja erehtymätön ääni.

Raportissa huomautetaan, että tekoälyn kehityksen seuraava vaihe ei määräydy sen mukaan, kuinka paljon sisältöä organisaatiot pystyvät tuottamaan, vaan sen mukaan, kuinka hyvin ne onnistuvat vapauttamaan aikaa strategiselle ajattelulle, luovuudelle ja syvemmälle asiakasymmärrykselle. Tekoälyn madaltaessa sisällöntuotannon kynnystä, inhimillisistä ominaisuuksista, kuten omaperäisyydestä, harkintakyvystä ja luovuudesta, tulee yhä tärkeämpiä kilpailuetuja.

“Tekoälyn piti antaa markkinoijille tilaa ajatella. Useimmat tiimit saivat sen sijaan enemmän hallittavaa. Kun paine ei hellitä eikä infrastruktuuri ole kunnossa, ihmiset alkavat improvisoida. Oikotiet, brändin ulkopuolinen sisältö ja näkymättömät ylimääräiset työtunnit ovat seurausta siitä, kun tavoitteet ylittävät teknisen infrastruktuurin. Hyvä uutinen on, että tämä on ongelma, joka on ratkaistavissa.”, sanoo Tara Corey, markkinointipäällikkö osoitteessa Optimizely.

Koko raportti on saatavilla Optimizelyn verkkosivustolla..