Ruotsi on vaarassa menettää tekoälyinvestointeja – jos emme vaihda ilmaa nesteeseen

Tekoälyn kehitys ajaa räjähdysmäistä energian ja jäähdytyksen tarpeen kasvua datakeskuksissa. IEA:n mukaan neljän vuoden kuluessa datakeskusten odotetaan vastaavan noin kolmesta prosentista maailman sähkönkulutuksesta, samalla kun maailmanlaajuinen taistelu siitä, minne seuraavan sukupolven tekoälykapasiteettia rakennetaan, kiihtyy. Helmikuussa valtioneuvoston kanslia esitteli uuden tekoälystrategian, jonka tavoitteena on, että Ruotsista tulee yksi maailman kymmenestä parhaasta tekoälymaaasta. Jotta tästä tulisi totta, tarvitaan strategisia valintoja infrastruktuurissa. Yksi niistä on kiireellinen siirtyminen ilmajäähdytyksestä nestejäähdytykseen Ruotsin datakeskuksissa.

Yksi tekoälymallille esitetty kysymys kuluttaa noin kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin tyypillinen internet-haku. Tämä vaatii palvelimilta yhä suurempaa tehotiheyttä, mikä luo jäähdytystarpeen, jota perinteisellä ilmajäähdytyksellä on vaikeuksia käsitellä energiatehokkaasti. Energiakysymys ei siis ole vain marginaalikustannus, vaan keskeinen investointitekijä. Ruotsin tekoälytavoitteet määräytyvät sen mukaan, mihin investointipääoma päätyy. Pääoma etsii markkinoita, joilla energiakysymys on ratkaistu alusta alkaen. Tämä tarkoittaa, että jäähdytys on modernisoitava ja ilmajäähdytys korvattava nestejäähdytyksellä.

Siksi tehokkaiden ja tiheiden räkkien tarve kasvaa nopeasti. Jo nykyään räkkien tiheydet ovat noin 40 kW ja joissakin ympäristöissä yli 100 kW, mikä on tasoa, jota on vaikea ja kallista hallita pelkällä ilmajäähdytyksellä. McKinsey & Co:n mukaan nestejäähdytysjärjestelmät voivat vähentää energiankulutusta yli 27 prosenttia perinteisiin ilmajäähdytysjärjestelmiin verrattuna. Toisin kuin perinteiset suorittimet, näytönohjaimet ja muut tekoälykiihdyttimet tuottavat keskittyneemmän lämpökuorman, mikä asettaa suurempia vaatimuksia lämmönhallinnalle. Suoraan komponentteihin suunnattu nestejäähdytys voi parantaa merkittävästi energiatehokkuutta ja samalla mahdollistaa lämmön talteenoton esimerkiksi rakennusten lämmitykseen.

Sijoittajille ja operaattoreille ongelma on suurempi kuin itse teknologia, sillä energia on yksi suurimmista käyttökustannuksista datakeskuksessa. Käytettävyysinstituutti Suuri räkkitiheys on ensisijainen syy siihen, miksi datakeskusoperaattorit ovat alkaneet ottaa käyttöön nestejäähdytystä. Tämän seurauksena nestejäähdytyksestä on ajan myötä tullut kilpailuedusta tekoälyinfrastruktuurin skaalaamisen edellytys.

Suuremmat alkuinvestoinnit tehokkaampaan jäähdytykseen voivat tarkoittaa alhaisempia käyttökustannuksia ajan mittaan. Tämä parantaa kapasiteetin käyttöastetta ja vähentää altistumista tuleville sähkön hinnanvaihteluille. Vaihtoehto, rakentaminen tehottomampien ratkaisujen varaan, tuo mukanaan korkeampien kustannusten riskin koko laitoksen käyttöiän aikana.

Jos Ruotsi haluaa houkutella maailmanluokan tekoälyinvestointeja, tarvitaan resurssitehokkaita datakeskuksia, joissa nestejäähdytys on sisäänrakennettu infrastruktuuriin.

Ensinnäkin Siirtymän on oltava asteittaista. Jo toiminnassa olevia datakeskuksia ei voida rakentaa uudelleen tyhjästä. Hybridiratkaisut, joissa yhdistetään ilmajäähdytys ja nestejäähdytys, mahdollistavat energiatehokkaamman jäähdytyksen asteittaisen käyttöönoton tehotiheyden kasvaessa.

Toiseksi Näiden hybridiratkaisujen integroimiseksi tarvitaan selkeämpää ohjeistusta. Sekä ilma- että nestejäähdytykselle on olemassa vakiintuneita standardeja, mutta teknologioiden yhdistäminen aiheuttaa tulkinnanvaraa turvallisuuden ja jälkiasennuksen suhteen, mikä voi lisätä projektin monimutkaisuutta ja viivästyttää investointipäätöksiä.

Kolmanneksi Lisää asiantuntemusta tarvitaan koko ketjussa. Teollisuus tarvitsevat oikeanlaista tietoa ja kapasiteettia nestejäähdytyksen käyttöön, skaalaukseen ja ylläpitoon. Tämä vaatii uusia asiantuntijarooleja ja koulutusta, jotka kattavat kaiken lämmöntalteenotosta tiheiden GPU-ympäristöjen käyttöön.

Tekoälykapasiteetin laajentaminen ilman samanaikaista energiatehokkaan jäähdytyksen varmistamista ei ole pitkällä aikavälillä kestävää, ei taloudellisesti eikä strategisesti. Ruotsilla on mahdollisuus olla edelläkävijä kilpailukykyisen, resurssitehokkaan ja skaalautuvan tekoälyinfrastruktuurin rakentamisessa, mutta tämä vaatii investointeja ja priorisointia, jotka osoittavat, että olemme vakavissamme.

Hanna Oredsson, myyntijohtaja datakeskusalueella osoitteessa Schneider Electric Ruotsissa.