Hanna Oredsson: Ruotsi tarvitsee uuden energiamittarin tekoälylle

Koska datakeskukset vaativat yhä enemmän tehoa, ei riitä, että mittaamme vain sähkön käytön tehokkuutta – meidän on mitattava myös, mitä se tuottaa. Siksi energiakeskustelua on täydennettävä uusilla tuottavuusmittareilla, jotka osoittavat, kuinka paljon tekoälyn hyötyä saamme wattia kohden. Nyt, Hanna Oredsson, myyntipäällikkö, Secure Power, osoitteessa Schneider Electric Ruotsi, että painopisteen on siirryttävä energiankulutuksesta token-pohjaiseen arvonluontiin.

Ruotsissa on hyvät mahdollisuudet fossiilittomaan sähköön, kylmä ilmasto ja vakaat olosuhteet, jotka tekevät meistä houkuttelevan kohteen datakeskusten perustamiselle. Samaan aikaan kilpailu sähköstä kasvaa nopeasti teollisuuden ja liikenteen sähköistyessä ja digitalisaation kiihtyessä. Kun sähkö on kallista ja kysyttyä, ratkaisevaksi kysymykseksi tulee, mitä todellisuudessa saamme irti jokaisesta kilowattitunnista.

Datakeskukset tarvitsevat vakaata sähköä 24/7, mikä asettaa erityisvaatimuksia sähköverkolle ja tekee niiden vaikutuksesta suuremman kuin monilla muilla yrityksillä. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton uusi raportti korostaa tätä keskeisenä haasteena: datakeskuksia pidetään sekä innovaatioiden mahdollistajina että kasvavana taakkana sähköjärjestelmälle. Jotta Ruotsista voisi tulla johtava tekoälymaa, meidän on saatava parempi hallinta datakeskusten todelliseen energiankulutukseen.

Ruotsalaiset datakeskukset ovat maailman energiatehokkaimpien joukossa, ja niitä mitataan usein PUE:lla (virrankulutuksen tehokkuus), joka osoittaa, kuinka tehokkaasti datakeskus toimittaa energiaa IT-laitteille suhteessa energian kokonaiskulutukseen. Tämä mittari ei kuitenkaan kerro mitään siitä, mitä datakeskus todellisuudessa tuottaa.

Kun yksittäiset tekoälylaitokset voivat vaatia yhtä paljon energiaa kuin pieni kaupunki, ei riitä, että tietää energian käytön olevan tehokasta – meidän on ymmärrettävä, mikä hyöty joka syntyy kilowattituntia kohden.

Tässä käsite muuttuu “"rahaketta wattia kohden"” asiaankuuluvaa. Tekoälymallit käsittelevät dataa pienissä yksiköissä, joita kutsutaan tokeneiksi, jotka ovat sekä teknisiä rakennuspalikoita että tekoälypalveluiden hinnoittelun perusta. Mittaamalla, kuinka monta tokenia tuotetaan käytettyä wattia kohden, saamme konkreettisen mittarin tuottavuudesta. Se yhdistää energiankulutuksen todelliseen tuotantoon ja mahdollistaa eri datakeskusten, erilaisten tekoälysovellusten ja hyvin erilaisten sähkönkäyttötapojen vertailun. Ennen kaikkea se antaa meille tuottavuusmittarin arvon keskustelemiseksi.

Ruotsalainen energiakeskustelu on jo alkanut liikkua tähän suuntaan. Kunnat, viranomaiset ja yritykset kysyvät yhä useammin, mitä saamme vastineeksi megawateista. Samalla kyse ei ole pelkästään sähkön kilpailusta. Myös datakeskukset voivat vaikuttaa energiajärjestelmään esimerkiksi toimittamalla hukkalämpöä kaukolämpöverkkoihin, toimimalla vakaana ja ennustettavana sähkönkäyttäjänä ja joissakin tapauksissa auttamalla tasapainottamaan sähköverkon kuormitusta. Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestön raportissa korostetaan tarvetta ymmärtää paremmin, miten sähköä käytetään ja mitä arvoa eri investoinnit luovat.

Kun voimme yhdistää tekoälyn käytön energiankulutukseen, on myös mahdollista laskea talous- ja ilmastovaikutuksia konkreettisemmin. Kuinka paljon tekoälypalvelu maksaa energiana? Kuinka paljon arvoa luodaan päästöyksikköä kohden? Mitkä sovellukset todella tuottavat yhteiskunnallista hyötyä? Tämä on ratkaisevan tärkeää tilanteessa, jossa datakeskukset vaikuttavat paitsi energiajärjestelmään myös Ruotsin kilpailukykyyn.

Datan ja laskentatehon muuttuessa strategisiksi resursseiksi digitaalisen infrastruktuurin hallinta on yhä tärkeämpää. Datakeskusten sijainti vaikuttaa viime kädessä innovaatioihin, turvallisuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin, jotka ovat keskeinen osa Ruotsin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja valmiutta.

Tokenit wattia kohden eivät korvaa perinteisiä mittareita, kuten PUE:ta, mutta ne täydentävät niitä näyttämällä, mitä todellisuudessa saamme vastineeksi energiasta. Aikakaudella, jolloin sekä kestävä kehitys että energianjakelu ovat korkealla asialistalla, tästä voi tulla tärkeä mittari. Ei vain teknologiayrityksille, vaan myös poliitikoille, viranomaisille ja sijoittajille.

Datakeskukset eivät ole enää vain palvelinhuoneita. Ne ovat digitaalisen arvonluonnin tehtaita. Ja kuten mitä tahansa muutakin tehdasta, niitä on mitattava niiden tuottavuudella.

Tietoja Schneider Electricistä

Schneider Electric on maailmanlaajuinen johtaja energiateknologiassa, joka edistää tehokkuutta ja kestävää kehitystä sähköistämällä, automatisoimalla ja digitalisoimalla teollisuudenaloja, yrityksiä ja koteja. Yrityksen teknologia mahdollistaa rakennusten, datakeskusten, tehtaiden, infrastruktuurin ja sähköverkkojen toiminnan avoimina ja toisiinsa yhteydessä olevina ekosysteemeinä, mikä vahvistaa suorituskykyä, kestävyyttä ja kestävyyttä. Sen tuotevalikoimaan kuuluu älykkäitä laitteita, ohjelmistomääriteltyjä arkkitehtuureja, tekoälypohjaisia järjestelmiä, digitaalisia palveluita ja asiantuntijakonsultointia. 160 000 työntekijällään ja miljoonan kumppanin verkostollaan yli 100 maassa se on rankattu Schneider Electric toistuvasti yhtenä maailman kestävimmistä yrityksistä.