Maailmanlaajuinen tutkimus: Huono datan laatu aiheuttaa vähäistä luottamusta tekoälyyn

66%:n mukaan reaaliaikainen data on välttämätöntä agenttipohjaisen tekoälyn menestykselle

Selvä enemmistö yrityksistä maailmanlaajuisesti sanoo, että pirstaloitunut ja vanhentunut data haittaa agenttipohjaisen tekoälyn täysimittaista käyttöönottoa, ilmenee tiedonhallintayrityksen äskettäisestä kyselytutkimuksesta. Denodo. Kysely Tekoälyn luottamusaukkojen raportti osoittaa, että kriittinen luottamushaaste haittaa tekoälyn kehitystä tänä päivänä.

Tekoälyn kehittyessä passiivisista chatboteista autonomisiksi agenteiksi, jotka pystyvät tekemään omia päätöksiään ja suorittamaan operatiivisia prosesseja, datan laatuvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Samaan aikaan tutkimus osoittaa, että tekniset esteet ovat merkittävä haaste:

• Oikean kontekstin etsintä: 63 % organisaatioista toteaa, että relevantin datan löytäminen oikeassa liiketoimintakontekstissa on suuri haaste.
• Reaaliaikaisen datan tarve: 66 % uskoo, että datan on oltava saatavilla reaaliajassa, jotta tekoäly olisi riittävän luotettava.
• Turvallisuus: 67 % toteaa, että heillä on vaikeuksia luoda yhdenmukaisia tietoturva- ja käyttöoikeuksien hallintamenetelmiä eri järjestelmiin, mikä on ratkaisevan tärkeää turvallisen agenttipohjaisen tekoälyn kannalta.
• Skaalautuvuus ja monimutkaisuus: Yritykset käyttävät nykyään keskimäärin yli 400 tietolähdettä tekoälyhankkeissaan, ja 20 %-yritystä hallinnoi yli 1 000:ta.
• Suorituskykyhaasteet: Lähes 60 %-raporttia toteaa, että suorituskyvyn optimointi laajamittaisen tekoälyn vaatimille raskaille työkuormille on vaikeaa.

Tutkimus osoittaa myös selkeitä alueellisia eroja siinä, miten organisaatiot määrittelevät ja hallitsevat luottamusta tekoälyyn. Euroopassa hallinto ja vaatimustenmukaisuus ovat erityisen merkittäviä haasteita. Ranskassa 43 %-yritystä raportoi, että turvallisuus ja yksityisyys ovat merkittävä este, kun taas maailmanlaajuisesti vastaava luku on 20 %-yritystä. Japanissa luottamus tekoälyyn liittyy vahvasti vakauteen ja validointiin, kun taas EU:ssa se liittyy läheisemmin turvallisuuteen, hallintoon ja vaatimustenmukaisuuteen.

Myös toimialojen välillä on selkeitä eroja. Julkinen sektori on jäänyt jälkeen modernissa tiedonhallinnassa, erityisesti länsimaissa, joissa vain 52 %-yritystä käyttää Lakehouse-arkkitehtuuria, kun taas muilla toimialoilla vastaava luku on 66 %-yritystä.

Tekoäly on nopeasti siirtymässä kysymyksiin vastaavasta järjestelmästä autonomisesti toimivaan järjestelmään, ja tämä muuttaa täysin datalle asetettavat vaatimukset. Kun tekoälyagentti ohjaa liiketoimintaprosessia, vanhalle tai jäsentämättömälle datalle ei ole tilaa. Jotta agenttipohjaista tekoälyä voidaan skaalata luotettavasti, yritysten on jätettävä taakseen staattiset datasiilot ja rakennettava sen sijaan pohja reaaliaikaiselle, hallitulle ja kontekstuaaliselle datalle, sanoo. Dominic Sartorio, Denodon tuotemarkkinoinnin varapuheenjohtaja.

Raportti, joka perustuu 850 johtajan vastauksiin, osoittaa, että luottamuskuilu ei johdu tekoälymallien puutteista, vaan taustalla olevasta data-arkkitehtuurista. Siirtyäkseen pilottiprojekteista laajamittaiseen automaatioon organisaatioiden on kurottava umpeen kuilu pirstaloituneiden dataympäristöjen ja agenttipohjaisten järjestelmien reaaliaikaisten datavaatimusten välillä.

Tietoja Denodosta

Denodo on maailmanlaajuinen johtaja datanhallinnassa, joka mahdollistaa luotettavien tekoälyagenttien ja -sovellusten käytön. Denodo Platform, palkittu looginen tiedonhallintaratkaisu, muuntaa yritysdatan luotettaviksi tiedoiksi tekoälyä, analytiikkaa ja itsepalvelua varten. Organisaatiot ympäri maailmaa käyttävät Denodoa toimittaakseen tekoäly- ja liiketoimintavalmiita tietoja huomattavasti nopeammin kuin perinteiset data Lakehouse -ratkaisut. Tietojen saaminen on jopa neljä kertaa nopeampaa, sijoitetun pääoman tuottoprosentti on 345 % ja suorituskyky 10 kertaa parempi.