NordVPN: Ruotsi on maailmanlaajuisen työmatkaliikenteen ja internetin tutkimuksen kärjessä

Tutkimuksen mukaan NordVPN Ruotsalaiset työmatkailevat Euroopassa vähiten – vain 44% tekee niin päivittäin. Tämä voidaan osittain selittää hyvin kehittyneellä infrastruktuurilla, hyvillä julkisen liikenteen ratkaisuilla ja etätyömahdollisuudella. Sitä vastoin Etelä-Euroopassa huomattavasti enemmän ihmisiä työmatkailee, missä 7 kymmenestä espanjalaisesta ja italialaisesta matkustaa töihin tai opiskelemaan päivittäin, luultavasti suuren kaupunkitiheyden ja laajan julkisen liikenteen verkoston ansiosta.

Liikkumisvälineistä auto on yleisin tapa liikkua maailmanlaajuisesti – 641 % vastaajista kertoi käyttävänsä autoa päivittäin. Ruotsissa ja Saksassa Polkupyörä on kuitenkin suositumpi kuin monissa muissa maissa (20% ja 24%). Espanja Työmatkat kävellen ovat lähes yhtä yleisiä kuin autolla ajaminen – 501 % ihmisistä kävelee usein määränpäähänsä, kun taas 591 % ajaa usein autolla. Ranskassa 461 % ihmisistä valitsee kävelyn, mikä on myös huomattavasti korkeampi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo 321 %.

Etelä-Koreassa bussit ovat toiseksi käytetyin kulkuväline autojen jälkeen – 421 % väestöstä käyttää bussia. On mielenkiintoista, että englanninkielisissä maissa ja Etelä-Koreassa ihmiset käyttävät takseja ja kimppakyytisovelluksia useammin kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin.

Kahdeksan kymmenestä työmatkalaisesta käyttää jonkinlaista laitetta

Suurin osa työmatkalaisista – 8 kymmenestä – käyttää laitetta työmatkansa aikana. Etelä-Korea on listan kärjessä, jossa 9 kymmenestä työmatkalaisesta käyttää laitetta, kun taas Ruotsi on listan pohjalla. Siellä vain 6–7 kymmenestä käyttää laitetta työmatkansa aikana, mikä tekee Ruotsista tutkimuksessa maan, jossa on pienin laitteiden käyttäjien osuus.

Älypuhelimet ovat epäilemättä suosituin valinta. Yhdysvalloissa 751 % työmatkalaisista käyttää älypuhelinta, ja Kanada tulee tiiviisti perässä 731 %:lla. Etelä-Koreassa matkapuhelimet ovat lähes välttämättömiä – 9 kymmenestä työmatkalaisesta käyttää niitä. Älypuhelimet ovat kuitenkin vähiten suosittuja Ruotsissa, jossa vain 621 % työmatkalaisista käyttää älypuhelinta, mikä on pienin osuus kaikista tutkimuksessa mukana olleista maista. Myös Australia (681 %) ja Iso-Britannia (701 %) ovat asteikon alapäässä.

Tutkimus osoittaa myös, että Ruotsissa työmatkalaiset käyttävät hieman todennäköisemmin tabletteja kuin monissa muissa maissa. Kannettavien tietokoneiden käyttö on kuitenkin yleisempää englanninkielisissä maissa ja Ranskassa, mikä viittaa siihen, että siellä työmatkalaiset todennäköisemmin työskentelevät tai tarvitsevat suuremman näytön moniajoon matkustaessaan.

Kuusi kymmenestä työmatkalaisesta käyttää internetiä

NordVPN:n kyselyn mukaan 601 TP3 t työmatkalaisista on yhteydessä internetiin työmatkansa aikana. Etelä-Korea on listan kärjessä, jossa 801 TP3 t työmatkalaista on verkossa, kun taas Ruotsi on listan pohjalla – siellä vain 501 TP3 t käyttää internetiä työmatkansa aikana, mikä tekee Ruotsista maan, jossa on tutkimuksen alhaisin yhteysaste.

Ruotsalaisista, jotka käyttävät internetiä, 291 % viettää aikaa verkossa jopa 30 minuuttia, kun taas 141 % pysyy verkossa 30 minuutista tuntiin. Vain pieni osa – 51 % – käyttää internetiä yhdestä kahteen tuntia työmatkansa aikana, ja vielä harvemmat pysyvät verkossa tätä pidempään.

Mielenkiintoista kyllä, tutkimus osoittaa, että 50% Ruotsalaiset eivät käytä internetiä ollenkaan työmatkan aikana. Tämä voi viitata siihen, että monet ihmiset valitsevat muita tapoja viettää aikaa, kuten lukemisen, musiikin kuuntelun tai yksinkertaisesti rentoutumisen matkan aikana.

Julkinen Wi-Fi on riskialtis, mutta yleinen valinta

Kuusi kymmenestä internetiin yhteydessä olevasta työmatkalaisesta käyttää julkista Wi-Fiä ainakin joskus. Etelä-Koreassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa työmatkalaiset käyttävät julkista Wi-Fiä eniten, sillä 791 %, 781 % ja 681 % työmatkalaisista muodostaa yhteyden verkkoon työmatkansa aikana. Sitä vastoin ruotsalaiset käyttävät julkista Wi-Fiä vähiten – vain 351 % ruotsalaisista työmatkalaisista valitsee sen.

Julkisten Wi-Fi-verkkojen laaja käyttö aiheuttaa mahdollisen tietoturvariskin, sillä näissä verkoissa ei usein ole salausta, mikä tekee työmatkalaisista alttiita kyberhyökkäyksille. Tämä viittaa siihen, että joillakin alueilla työmatkalaiset ottavat todennäköisemmin riskin käyttämällä julkisia Wi-Fi-verkkoja, kun taas toiset ovat varovaisempia.

Olkapäällä surffaamisen ja laitteiden aiheuttaman häiriötekijän riskit

Olkapääsurffaus tarkoittaa sitä, että joku katsoo salaa toisen henkilön näyttöä, yleensä huomaamattomasti olkansa yli laitetta käyttäessään. Tämä tapahtuu yleensä julkisissa paikoissa, kuten julkisessa liikenteessä, jossa muiden on helppo nähdä, mitä näytöllä näkyy. Tämä voi aiheuttaa turvallisuusriskin, koska salamyhkäinen henkilö voi altistua arkaluontoisille tiedoille, kuten salasana, yksityisviestejä tai pankkitietoja – laitteen omistajan huomaamatta.

Noin 231 TP3 t työmatkalaisista on jossain vaiheessa huomannut jonkun selailevan heidän näyttöään olkapäällään. Espanjassa osuus on suurin, jossa 341 TP3 t työmatkalaista havaitsee tätä käyttäytymistä. Ruotsissa se on harvinaisinta, jossa vain 71 TP3 t huomaa sitä. Suuri ero maiden välillä viittaa siihen, että vilkkaasti liikennöidyt ympäristöt, kuten Espanja, luovat enemmän mahdollisuuksia tämän tyyppisille tietoturvaloukkauksille.

Olkapääsurffauksen lisäksi myös laitteiden aiheuttamat häiriötekijät riski. Keskimäärin kaksi kymmenestä työmatkalaisesta on myöhästynyt pysäkiltä, koska heillä oli kiire laitteen kanssa. Ongelma on suurin Etelä-Koreassa (32%), jossa monet ovat riippuvaisia busseista, junista ja metroista päivittäisillä työmatkoillaan. Ruotsissa tämä on huomattavasti harvinaisempaa – vain 10% työmatkalaisesta sanoo joskus myöhästyneensä pysäkiltä näytön takia.

Laitteiden käyttö ajon aikana

Vaikka tutkimuksemme ei keskittynyt erityisesti laitteiden käytön vaaroihin ajon aikana, on tärkeää ymmärtää, kuinka riskialtista tämä käyttäytyminen voi olla. Yhdysvaltain kansallisen tieliikenneturvallisuusviraston (NHTSA) raportti Vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan häiriötekijät olivat osallisena 81 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, 121 prosentissa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista ja 111 prosentissa kaikista poliisin ilmoittamista onnettomuuksista vuonna 2022.

Tekstiviestien lähettäminen tai puhelimen tai GPS:n käyttö ajon aikana voi olla erittäin vaarallista ja häiritä ajamista. On kuitenkin tärkeää huomata, että häiriötekijät ratin takana eivät rajoitu vain laitteisiin. Syöminen, radion säätäminen tai matkustajien kanssa puhuminen voivat myös viedä huomiosi pois ajamisesta. Turvallisuutesi vuoksi vältä laitteiden käyttöä ajon aikana ja pidä aina huomiosi tiessä.

Mitä työmatkalaiset tekevät älypuhelimillaan?

Keskimäärin he kuuntelevat useimmat työmatkalaiset käyttävät matkapuhelimiaan (54%) kuuntelevat musiikkia tai podcasteja työmatkalla. Tämä tapa on vieläkin yleisempi joissakin maissa, erityisesti Yhdysvalloissa (63%), Kanadassa (60%) ja Australiassa (59%). Ruotsissa tämä on vieläkin yleisempää – täällä täysi 68% kuuntelee musiikkia tai podcasteja työmatkalla, mikä tekee siitä suosituimman aktiviteetin ruotsalaisten työmatkalaisten keskuudessa.

Monet työmatkalaiset käyttävät matka-aikaansa myös puheluiden soittamiseen tai viestien lähettämiseen (50%) tai sosiaalisen median selaamiseen (45%). Tutkituista maista mobiilipelaaminen oli suosituinta Ranskassa, vaikka se ei ollutkaan työmatkalaisten yleisin aktiviteetti kokonaisuudessaan.

Espanja ja Italia kuitenkin rikkovat kaavan – siellä on yleisempää soittaa puheluita ja lähettää viestejä kuin kuunnella musiikkia tai podcasteja. Japanissa työmatkalaiset lukevat tai kuuntelevat mieluummin uutiset, mikä tekee siitä yleisimmän työmatkaliikenteen aktiviteetin siellä.

Työtehtävien, kuten sähköpostien tai dokumenttien lukemisen, osalta Australiassa ja Ruotsissa useimmat työmatkalaiset tekevät niin (27%).

Miten työmatkalaiset suojaavat laitteitaan – jos he edes tekevät niin

Useimmat ihmiset suojaavat älypuhelimiaan käyttämällä vahvoja salasanoja tai PIN-koodeja (47%) ja pitämällä ohjelmistonsa ajan tasalla (46%). Harvemmat käyttävät näytön yksityisyyssuodatinta (20%) tai virtuaalista yksityisverkkoa (VPN) (17%) suojatakseen tietojaan.

Tietosuojasuodattimet ovat suosituimpia Australiassa (23%), Isossa-Britanniassa (23%) ja Italiassa (23%), kun taas VPN:n käyttö on yleisintä Yhdysvalloissa (24%), Saksassa (23%) ja Kanadassa (21%).

Ruotsissa turvallisuustottumukset ovat jonkin verran erilaiset. VPN:n käyttö on täällä vähäisempää kuin monissa muissa maissa, mutta ruotsalaiset myös yhdistävät vähiten julkisiin Wi-Fi-verkkoihin ilman suojaa. Ruotsissa on tutkimuksessa alhaisin suojaamattomien käyttäjien osuus, mikä viittaa siihen, että ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen tietoisempia julkisten verkkojen riskeistä.

Samaan aikaan tiedot osoittavat, että ruotsalaiset ovat älypuhelinten suhteen tietoisimpien joukossa – peräti 871 % ruotsalaisista työmatkalaisista ottaa käyttöön ainakin yhden turvatoimenpiteen, ja vain 131 % sanoo, etteivät suojaa laitteitaan lainkaan.

Kyberturvallisuus: Miten työmatkalaiset tarkastelevat tietojaan

Englanninkielisissä maissa, Ranskassa ja Espanjassa älypuhelimia käyttävät työmatkalaiset ovat kaiken kaikkiaan erittäin huolissaan kyberturvallisuusuhista. Sitä vastoin Italiassa ja Japanissa työmatkalaiset osoittavat maltillisempaa huolta.

Koreassa ja Saksassa mielipiteet jakautuvat tasan – yhtä moni työmatkalainen on kohtalaisen huolissaan kuin ei lainkaan huolissaan. Ruotsalaiset erottuvat kyselyssä vähiten huolestuneina, sillä peräti 7 kymmenestä ei ole lainkaan huolissaan tai on vain vähän huolissaan kyberturvallisuusuhista työmatkansa aikana.

Nämä erot osoittavat, miten kyberturvallisuustietoisuus vaihtelee alueiden välillä. Syyt voivat vaihdella digitaalisen turvallisuuden käytäntöjen eroista altistumiseen kyberrikollisuus julkisiin tiedotuskampanjoihin. Lisätutkimukset voisivat tarjota syvemmän ymmärryksen siitä, mikä näitä alueellisia eroja ohjaa ja miten ne vaikuttavat työmatkakäyttäytymiseen.

Kyberturvallisuusvinkkejä työmatkalle

Työmatkat voivat altistaa sinut erilaisille tietoturvariskeille, erityisesti käytettäessä julkisia Wi-Fi-verkkoja tai henkilökohtaisia laitteita liikkeellä ollessasi. Pidä nämä kyberturvallisuusvinkit mielessäsi suojataksesi tietojasi ja yksityisyyttäsi:

• Vältä arkaluontoisten tietojen avaamista julkisilla wifi-verkoilla. Älä käytä suojaamattomia verkkoja kirjautuaksesi arkaluontoisille tileille, kuten pankki- tai työjärjestelmiin. Hakkerit voivat hyödyntää näitä verkkoja siepatakseen tietosi ja saadakseen luvattoman pääsyn niihin.
• Aktivoida kaksivaiheinen todennus (2-vaiheinen). 2FA lisää tileillesi ylimääräisen suojauskerroksen ja vaikeuttaa hakkereiden luvatonta pääsyä niihin.
• Pidä laitteesi ajan tasalla. Varmista, että älypuhelimesi, kannettava tietokoneesi tai tabletti sisältää uusimmat ohjelmistopäivitykset suojautuakseen tunnettuja haavoittuvuuksia vastaan.
• Poista automaattiset wifi-yhteydet käytöstä. Poista automaattinen yhdistämistoiminto käytöstä, jotta laitteesi ei muodosta yhteyttä suojaamattomiin verkkoihin tietämättäsi.
• Käytä vahvoja ja ainutlaatuisia salasanoja. Luo tileillesi monimutkaisia ja yksilöllisiä salasanoja ja harkitse salasananhallintaohjelman käyttöä niiden suojaamiseksi.
• Lukitse laitteesi. Käytä salasanaa, sormenjälkeä tai kasvojentunnistusta lukitaksesi laitteesi ja estääksesi luvattoman käytön, jos se katoaa tai varastetaan.
• Käytä VPN-yhteyttä. Käytä aina VPN-yhteyttä salataksesi internetyhteytesi ja suojataksesi tietosi julkista Wi-Fi-yhteyttä käyttäessäsi.

Metodologia

Kyselyn tilasi NordVPN ja sen toteuttivat ulkopuoliset yritykset Cint ja Norstat 20. helmikuuta ja 2. maaliskuuta 2025 välisenä aikana. Kyselyn kohderyhmänä olivat asukkaat Ruotsi, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Etelä-Korea ja Japani, iältään 18–74-vuotiaat (kansallisesti edustava), lukuun ottamatta Etelä-Koreaa, jossa ikäjakauma oli 18–64 vuotta.

Otos koostui kansallisista internetin käyttäjistä. Kiintiöt asetettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan perusteella. Kyselyyn osallistui yhteensä 10 800 ihmistä – 800 ihmistä Espanjasta ja 1 000 ihmistä kustakin muusta maasta.