Wiz Researchin raportissa todetaan Tekoälyn tila pilvessä 2026 että tekoälyn käyttö pilviympäristöissä on yhä pirstaloituneempaa. 68 prosenttia tekoälyn käytöstä pilvessä tapahtuu epäsuorasti kolmannen osapuolen ohjelmistojen kautta ja organisaatioiden näkyvyyden ulkopuolella.
Tekoäly on nopeasti kehittynyt kokeellisesta teknologiasta pilvipalvelujen perustavanlaatuiseksi osaksi, mutta monet organisaatiot ovat unohtamassa kokonaiskuvan. Uusi raportti... Tekoälyn tila pilvessä 2026 pilvitietoturvayritykseltä Velho osoittaa, että yli kahdeksan kymmenestä (81%) organisaatiosta käyttää nyt hallittuja tekoälypalveluita, kun taas 90 prosenttia käyttää paikallisesti isännöityä tekoälyohjelmistoa. Koska organisaatiot kuitenkin käyttävät tekoälymalleja myös epäsuorasti kolmannen osapuolen ohjelmistojen kautta, ne voivat tahattomasti periä malliriskejä ja haavoittuvuuksia toimitusketjussa ilman, että tätä tietoisesti toteutetaan tai se olisi minkään keskitetyn hallinnon alaista.

Tekoäly on nyt osa pilvi-infrastruktuuria
Kysely osoittaa, että tekoäly on nyt läsnä käytännössä jokaisessa pilvipalveluiden kerroksessa. Tekoäly ei ole enää erillinen työkalu, vaan perustavanlaatuinen kerros, joka on sisäänrakennettu pilviympäristöihin, kehitysvirtoihin ja automaatiotyökaluihin.
Tekoälyn käyttö ulottuu suoran toteutuksen ulkopuolelle: kolmella viidestä (63%) organisaatioista on itse isännöityjä tekoälymalleja. Näistä lähes seitsemän kymmenestä (68%) käyttää tällaisia malleja (osittain) kolmannen osapuolen ohjelmistojen kautta, kun taas 18 prosenttia on täysin riippuvainen näistä epäsuorista tekoälykomponenteista. Vaikka tekoälystä on tulossa standardi pilviohjelmistoissa ja kehitystyökaluissa, organisaatiot hankkivat yhä enemmän tekoälyominaisuuksia toimittajien ja integraatioiden kautta. Turvallisuuden painopiste on siis siirtymässä eksplisiittisesti toteutetusta siihen, mikä on aktiivista laajemmassa sovellusekosysteemissä.
Tekoälyavusteisesta kehityksestä on tullut standardi
Tekoälyavusteinen kehitys on nykyään vakiintunut osa ohjelmistokehitystä. Ainakin 80 prosenttia organisaatioista käyttää tekoälyyn perustuvia lisäosia integroiduissa kehitysympäristöissä (IDE), ja 71 prosentilla on yksi tai useampi tekoälypohjainen koodiavustaja aktiivisena kehitysympäristöissään.
Näiden työkalujen käyttöönotto on usein pirstaloitunutta ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa, ja kehittäjät lisäävät työkaluja keskitettyjen hallintoprosessien ulkopuolelle. Wizin mukaan tämä johtaa yhä enemmän erilaisiin "varjo-tekoälyn" muotoihin kehitysympäristöissä. Tämä pirstaloituminen lisää monimutkaisuutta tietoturvatiimeille, joiden on hallittava useita tekoälyjärjestelmiä, jotka vaikuttavat koodin luomiseen, usein ilman yhdenmukaisia käytäntöjä, tarkistusprosesseja tai telemetriatietoja.
Lisäksi tekoälyn luoma koodi voi aiheuttaa rakenteellisia tietoturvariskejä. Kyselyn mukaan noin joka viides tekoälypohjaisia koodinluontialustoja käyttävä organisaatio on joutunut käsittelemään sovelluksia, joihin vaikuttavat systemaattiset tietoturvaongelmat. Wizin mukaan riski ei ole koodiassistenttien olemassaolossa, vaan siinä, että ne voivat skaalata turvattomia toimintamalleja yhtä tehokkaasti kuin ne lisäävät tuottavuutta.

Tekoälyagenttien pirstaloitunut käyttöönotto
Organisaatiot ottavat yhä enemmän käyttöön Model Context Protocol (MCP) -agentteja ja -palvelimia tekoälyn vuorovaikutuksen järjestämiseksi järjestelmien ja datan kanssa, mikä merkitsee siirtymistä ihmisiä avustavasta tekoälystä autonomisiin tekoälyjärjestelmiin, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti erilaisissa ympäristöissä.
Wiz Researchin mukaan reilusti yli puolet (57%) organisaatioista on ottanut käyttöön ainakin yhden itse isännöidyn tekoälyagenttiteknologian. Tämä osoittaa vahvaa ja varhaista käyttöönottoa kategoriassa, joka oli vielä vuosi sitten suurelta osin puuttunut. Agenttikehyksiä käytetään ensisijaisesti kehitystyön automatisointiin, tekoälyjärjestelmien yhdistämiseen ulkoisiin työkaluihin ja työnkulkujen koordinointiin useiden palveluiden välillä.
Tekoälyagenttien käyttöönotto on pirstaloitunutta. Wiz Research näkee laajan valikoiman agenttikehyksiä ja toteutuksia erilaisissa ympäristöissä, eikä mikään yksittäinen hallitseva kehys ole vakiintunut. Tämä monimuotoisuus heijastaa nopeasti muuttuvaa ekosysteemiä, jossa organisaatiot tutkivat erilaisia lähestymistapoja agenttien suunnitteluun, työkaluihin ja integraatioihin sen sijaan, että pyrkisivät yhteiseen standardiin.
Myös MCP-palvelimet ovat kasvattamassa suosiotaan nopeasti, mutta hieman erilaisella käyttöönottomallilla. Wiz Researchin mukaan MCP-palvelimia on nyt 80 prosentissa pilviympäristöistä. Tässä ryhmässä viidellä prosentilla ympäristöistä on vähintään yksi internetin kautta käytettävissä oleva MCP-palvelin, mikä viittaa varhaiseen mutta merkittävään riskiin, kun orkestrointi-infrastruktuuri otetaan tuotantoon.
“Tekoäly on jo upotettu kehitystyönkulkuihin, orkestrointikerroksiin ja tuotantoinfrastruktuuriin. Tietoturvajohtajien haasteena on ylläpitää näkyvyyttä ja hallintaa tekoälyn käyttöön ja siihen, miten teknologia muokkaa pilviympäristöjä”, sanoo. Jesper Rellme, ratkaisusuunnittelupäällikkö Wizillä.
“Menestyvät organisaatiot näkevät tekoälyturvallisuuden pilviturvallisuuden jatkeena erillisen osaamisalueen sijaan. Ymmärrys siitä, missä tekoäly toimii, miten se yhdistyy dataan, identiteetteihin ja automaatioon sekä miten näitä yhteyksiä voidaan hyödyntää, on nyt ratkaisevan tärkeää pilviriskien hallinnassa, kun tekoäly jatkaa pilvipalveluiden toimintamallin muuttamista.”
Koko kysely on saatavilla tässä.
Lue lisää Wizistä tässä.
Metodologia
Tämä raportti perustuu Wiz Researchin vuonna 2025 tekemään analyysiin sadoissa tuhansissa todellisissa pilviympäristöissä johtavien pilvipalveluntarjoajien joukosta ja useilla eri toimialoilla. Tulokset perustuvat pilvikokoonpanojen anonymisoitujen metatietojen, tekoälyyn liittyvien resurssien kartoituksen ja käytännön tietoturvatutkimuksen yhdistelmään. Analyysiä täydennetään myös julkisesti tunnetuilla tapauksilla ja uhkatiedoilla ulkoisista lähteistä.








