Miten IoT auttaa yrityksiä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteensa nopeammin

CSRD – EU:n uusi laki kestävän kehityksen raportointiin – tekee ympäristövaikutusten hallinnan liiketoiminnalle kriittiseksi. Se edellyttää paitsi dataa, myös oivalluksia ja toimia. Tässä esineiden internetillä on ratkaiseva rooli. Älykkäiden antureiden ja reaaliaikaisen datan avulla on mahdollista tehokkaasti mitata, analysoida ja parantaa yrityksen ilmastojalanjälkeä – samalla noudattaen määräyksiä.

Jos käännämme kelloa kolme vuosikymmentä taaksepäin, työntekijämme aloittivat työnsä rakentamalla langattomia radioverkkoja, radioverkkoja, joista tuli langattomien viestintäverkkojen perusta. Verkkoja, jotka yhdistivät koneita etänä ilman kaapeleita tai kiinteää infrastruktuuria. Nämä vankat radioverkot mahdollistivat tiedonsiirron jo kauan ennen kuin kukaan edes mainitsi termiä IoT. Teknologia vähensi matkustamista, mahdollisti nopeamman toiminnan ja säästi rahaa. Nykyään puhumme älykkäistä, verkottuneista laitteista – mutta tavoite on sama: tehokkuus, vähemmän matkoja ja resurssien parempi käyttö.

Esineiden internet ilmastohyötyjen työkaluna

Vuoden 2024 vaihteessa kestävä kehitys monien päätöksentekijöiden asialistan kärjessä. Maailman poliittisista muutoksista huolimatta ympäristökysymys ei ole menettänyt merkitystään. Päinvastoin. Vanhempi mutta edelleen ajankohtainen Maailman talousfoorumin raportti osoittaa, että peräti 85 % kaikista IoT-aloitteet tukevat YK:ta kestävän kehityksen tavoitteet.

Esimerkiksi Volvo Group oli IoT:n varhainen käyttöönottaja tuotannossa ja onnistui vähentämään energiankulutusta 30 %. Energianhallinnasta jätteen optimointiin – IoT luo pohjan kestävälle kehitykselle kaikilla toimialoilla.

Digitalisaatio CSRD:n tueksi

Uusi EU-asetus CSRD (yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi) edellyttää yrityksiltä ilmastovaikutusten raportointia. IoT:n avulla organisaatiot voivat kerätä reaaliaikaista tietoa esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksesta – ja luoda datalähtöisen päätöksentekopohjan tavoitteille ja toimille. Tämä ei ainoastaan helpota raportointia, vaan myös hyödyttää yrityksen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Ennakoiva huolto – älykästä ja resursseja säästävää

Vuonna 1999 Kevin Ashton puhui siitä, kuinka teknologia voi ennustaa, milloin jokin tarvitsee korjausta. Nykyään se on todellisuutta. Ennustamalla viat ennen niiden tapahtumista voidaan välttää seisokkiaikoja ja resurssien tuhlausta. Deloitten mukaan ennakoiva kunnossapito voi vähentää kunnossapitokustannuksia 10–201 TP3T ja vähentää seisokkiaikaa jopa 251 TP3T. Tulos? Vähemmän materiaalinkulutusta, vähemmän matkoja ja kestävämpiä prosesseja.

Älykäs energianmittaus olemassa olevissa rakennuksissa

Lähes 20 Ruotsin asuntoa (1 asuntoa ja 3 tonttia) rakennettiin Miljoona-ohjelman puitteissa – ne ovat melko vankkoja, mutta usein lämmityksen kannalta tehottomia. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja vähintään 551 asuntoa ja 3 tonttia vuoteen 2030 mennessä, mutta 751 asuntoa ja 3 tonttia rakennuksista on energiansyöppöjä. Tekninen haaste on, että vanhemmissa kiinteistöissä usein puuttuu tekniset järjestelmät etävalvontaa varten.

Ratkaisu on jälkiasentaa älykkäät mittauslaitteet. IoT-anturit tarjoavat kiinteistönomistajille tarkkaa tietoa energiankulutukseen ja mahdollistaa kohdennetut investoinnit ilmastovaikutusten vähentämiseksi.

Tekoäly ja IoT älykkääseen jätehuoltoon

Kun tekoäly yhdistetään Esineiden internet (IoT) Uusia mahdollisuuksia syntyy. Kamera-anturien ja kuvantunnistuksen avulla järjestelmät voivat luokitella jätettä reaaliajassa. Nämä ratkaisut parantavat lajittelua, vähentävät virheellisiä toimituksia ja säästävät sekä aikaa että rahaa. Koneoppiminen tarkoittaa myös sitä, että järjestelmät paranevat ajan myötä.

Vähennä vedenkulutusta kiinteistöissä

Vuotava wc voi tuhlata 400 litraa vettä päivässä, täysin tarpeettomasti. IoT-anturit helpottavat vesivuotojen havaitsemista ja korjaamista ennen kuin niistä tulee kalliita. Reaaliaikaisen datan avulla on mahdollista tunnistaa malleja ja poikkeamia – ja toimia välittömästi.

Kodeissa suihkuaikaa mittaavien ja suoraa palautetta antavien anturien on osoitettu lyhentävän suihkuaikaa 33%:llä. Tämä tarkoittaa merkittäviä säästöjä lämpimässä vedessä ja energiassa.

IoT tulevaisuuden työkaluna kestävä kehitys

IoT:sta on jo tullut kestävän kehityksen avain, mutta potentiaali on vielä suurempi. Tekoälyn tuella tulevaisuuden järjestelmät voivat paitsi mitata ja analysoida, myös toimia automaattisesti reaaliajassa. Samalla tämä edellyttää meiltä uskallusta ottaa kantaa energiatehokkaiden, kiertotalouteen perustuvien ja pitkän aikavälin IoT-ratkaisujen puolesta.

IoT-kehityksen on perustuttava vastuullisuuteen. Meidän on suunniteltava älykkäämpiä algoritmeja, vähennettävä datamääriä ja valittava energiatehokkaita komponentteja. On tärkeää keskittyä kestäviin hyötyihin eikä teknologiaan teknologian itsensä vuoksi.

Mittareista toimintaan

IoT on kehittynyt tehokkuustyökalusta ratkaisevaksi ilmastotekijäksi. Älykkäistä rakennuksista ja ennakoivasta kunnossapidosta veden säästämiseen ja tekoälypohjaiseen jätteenkäsittelyyn – teknologia luo sekä liiketoiminta- että ympäristöhyötyjä.

Olematta odottamassa sijoittamista IoT-ratkaisut voivat auttaa yrityksiä, kiinteistöjen omistajat ja yhteisöt ottavat todellisia askelia kohti kestävää tulevaisuutta. Kysymys ei ole enää jos, vaan milloin.