Ruotsin Nato-jäsenyys voi nyt olla välitön, mikä voi johtaa suureen määrään kyberturvallisuushyökkäyksiä ruotsalaisia yrityksiä vastaan. Tämän ennustaa kyberturvallisuustutkija Diana Selck-Paulsson Orange Cyberdefensistä, joka on tutkinut pohjoismaisiin yrityksiin kohdistuvien hyökkäysten kehitystä. Hyökkäykset Suomeen lisääntyivät huomattavasti, kun se liittyi Natoon.
Uusimpien uutisten mukaan Turkin parlamentti on nyt hyväksynyt Ruotsin Nato-jäsenyyden. Turkin osalta on enää presidentti Erdoğanin hyväksyntä. Unkari on aiemmin ilmoittanut, ettei se halua olla viimeinen äänestäjä, mikä voisi johtaa Ruotsin pian tulevaan jäsenyyteen. NATO.
– On olemassa välitön riski, että Ruotsi altistuu suurelle määrälle kyberhyökkäyksiä, erityisesti poliittisesti motivoituneiden uhkatoimijoiden, kuten NoName057:n(16), taholta, sanoo Diana Selck-Paulsson, turvallisuustutkija Oranssi kyberpuolustus. NoName057(16) on Venäjä-mielinen uhkatoimija, joka vapaaehtoispohjaisen DDoSia-projektinsa kautta kohdistaa iskut länsimaisiin yrityksiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toistuva teema NoName-kohderyhmissä on Nato ja sen jäsenet. Ryhmä on toiminut aktiivisesti maaliskuusta 2022 lähtien, ja kohdistamisen lisäksi Naton jäsenet, keskittyi myös huippukokousten ja muiden vastaavien tapahtumien paikkoihin yli 50 kerralla.
Kun Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023, havaittiin hyökkäyksiä, jotka voitiin yhdistää Nato-jäsenyyden poliittiseen ulottuvuuteen. Uhkatoimijat käyttivät tätä argumenttina hyökätäkseen sekä yksityisiä että julkisia yrityksiä vastaan Suomessa.

Suomi on kärsinyt enemmän kyberhyökkäyksistä Natoon liittymisen jälkeen, mikä viittaa siihen, että se tulee myös... Ruotsi altistuvat samalla tavalla. Toimijat, kuten NoName057(16), voivat myös houkutella muita uhkatoimijoita hyökkäyksiin Ruotsia vastaan nyt ja mahdollisen Nato-jäsenyyden jälkeen. Siksi on tärkeää olla hyvin valmistautunut sekä julkisiin että yksityisiin yrityksiin kohdistuvien hyökkäysten määrän nopeaan kasvuun Ruotsissa.








